Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Moni miettii, että onko tulossa hulluksi. Sitä tekee niin usein niin tyhmiä päätöksiä ja suostuu sivusta katsomaan omaa elämäänsä kiusaajien keskellä, että pitääkin olla hieman huolissaan. No älä huoli, terveen mielesi kuuluukin miettiä. Se tekee todennäköisyyslaskentaa ja varoittaa jatkuvasti erilaisista vaaroista. Sinun kuuluukin miettiä, että saatko mitään aikaan. Päivät lipuu toiseen ja sinä vain suoritat. Selviydyt päivästä toiseen. Ääni sisällä huutaa totuuspuhetta, mikä elämästäsi puuttuu. Kukaan muu ei haasta sinua tutustumisretkelle, itseesi, kuin sinä itse. Opettajaonni on harvinainen lahja. Siinä missä aito rakkaus ja ystävyys.
Suurin osa elämäsi ongelmista sulaisi pois, jos vain oppisit kuuntelemaan sitä ääntä, joka kaikuu mielessäsi. Kyllä sinusta on, ihan mihin vaan. Tosi asia on se, että et ole vielä miettinyt mikä estää. Intuitio, puhuu totta ja kertoo sinulle koko ajan missä mennään. Jokaisella on tämä ääni, mutta vain harva sitä kuuntelee. Jostain tulee lupa kohdella sinua, miten halutaan, etkä sinä estä sitä mitenkään. Suurin osa on oppinut ottamaan hyväksikäytön hiljaisesti vastaan, kun on parempi olla haastamatta riitaa ja tietää paikkansa. No, ei riitaa tarvitse haastaa, mutta ei mielenvikaisten väärinkäyttäytyjien pidä antaa jatkaa tekojaan. Suosittelen, että jätät hullut taaksesi, ja jatkat matkaa, kunnas saavut omaan smurffiheimoosi. Siellä ei sinua enää kiusata. Ollaan vain yhdessä surkeaa velhoa ovelampia. Ja jos käy niin huonosti, että jäät velhon haaviin, niin pian ne kaverit tulevat pelastamaan sinut, ennen sinne pataan joutumista. Siihen voit luottaa. Niitä kavereita tulee niin paljon, että velho löytää itsensä pehmusta huoneesta, eikä kiusaa enää ketään. Sellaisia on oikeat ystävät. Sellaisen puolesta sinäkin olet valmis antamaan kaikkesi. Saatat olla vähän kahjo, mutta ootkin mun kahjo. Ja jokainen tarvitsee yhden vähän kahjon tosiystävän. Sellaisen joka tulee hakemaan sinut pois, sieltä panttivankien saarelta.
Muista, että jos joskus minua tarvitset, niin minä tulen.
Tämä sisäinen ääni kertoo, koska sinun tulee lähteä ja koska tulee jäädä. Erottaa oikeat ystävät vääristä. Tämä ääni ole todellakaan ole mikään runoilija, eikä siltä tule mitään ikimuistoisia puheita. Tulee vain suoria ohjeita. Yleensä ne ovat niin suoria, että et kehtaa niitä aivan tulomuodossaan lausua. Eikä pidäkään. Tulee opetella paremmat lausemuodot kertoa aikeensa. Mitään, kun ei tapahdu ilman aikomusta. Ei sinulla ollut aikomusta loukata puolisoasi, mutta niin vain tapahtui. Ajattelit hienoa tarkoitusta, muta se tarina vain tulee suusta ulos jotenkin väärin. Aiheuttaen väärinkäsityksiä. Riita on valmis. Ja sinä mietit, että mistä ihmeestä se nyt putkahti. Olitko kuitenkin itse syypää tähän murheeseen.
Ääni ei myöskään ole aina selkeän voimakas, vaan joskus se on hiuksen hieno. Värekarvat hädin tuskin liikahtavat, mutta kun ne liikahtavat on hälytysrajat rikkoutuneet. On aika siis oppia asettamaan hälytysrajat oikein. Usein tämä oppiminen kestää liian kauan, kun niitä kehitysimpulsseja tulee niin vähän. Et yleensä käyttäydy eduksesi, eikä kukaan ei ole opettamassa. Jos olet kasvanut rajumman lapsuuden, kuten minä, niin olet todennäköisesti saanut jo aika hyvän koulutuksen havaitsemaan paskanjauhannan. Ero tai pari takana, tuohon päälle, niin muistot alkoholismin ympärillä, ovat tuoneet tietoosi kaikki metkut, eikä mikään mene enää läpi. Muisto vain on aika surkea, kun viina vei lapsuudesta turvan ja tuhosi suuren siivun elämästäsi. Varsinkin lapsi on täysin syytön kokemaansa. Mutta älä huoli, kaikella on tarkoitus. Ja jos luet tätä kirjettä, niin olet jo voittanut. On vain yksi paikka missä ei ole enää murheita ja se on hautausmaa. Muu elämä on opetusmatkaa siihen asti, kun reissua riittää. Älä mene hautaan laulamaton laulu rinnassasi.
Monta kiitosta on jäänyt matkalla antamatta, kun aika on loppunut kesken.
Halusin aikanaan kiittää lastenkotini rehtoria hyvästä työstä. En saanut siihen enää mahdollisuutta. Tämän vuoksi muistutan ystäviä säännöllisesti siitä, että on ikävä. Kutsun luokse ja murretaan leipää yhdessä. Samalla suunnitellaan mahdollisia ja mahdottomia. Tärkeintä on olla ystävien keskellä. Ja juuri kun luulit, että mahdoton on vain hauskaa sielunhoidollista hetulaa, ottaa tuo hetula ottaa askeleen kohti todellisuutta. Ja mitä yllättävimmästä paikasta. Mutta sen lupaan, että ilman unelmia kuolet jo eläessäsi. Ja ilman äänen pitoa ja toimintaa, ei ollut mitään mahdollisuutta. Älä luule mitään, ota selvää. Ei lapsi mieti, kaatuuko se legotorni pian, se vain latelee palikkaa toisen päälle ja nauraa matkalla, kun rakentaa uudestaan. Se on se, joka kokeilee tarpeeksi pitkään, joka saa edes mahdollisuuden onnistua. Jos menee pieleen, niin menköön sekin sitten mieluummin ystävien ympäröimänä, kuin vihollisten keskellä.
Pieleen voi mennä, joka tapauksessa. Parempi siis epäonnistua tehden jotain mitä rakastaa.
Ja tuoda iloa elämään. Hyötysuhteen pitää parantua, että jaksat. Sitä on viisaus. Joku aikanaan pohti, että miksi ei johdeta asunnon sisältä lämmintä ilmaa takaisin ilmanvaihtokoneelle ja esilämmitetä sitä tuloilmaa. Siten kuluu vähemmän lämmitysenergiaa. Tätä kutsutaan tänä päivän lämmöntalteenotoksi ja löytyy jokaisesta uudesta kodista ja toimistotalosta. Aivan nerokas ratkaisu, joka säästää parhaimmalla toteutuksella 90% energiakuluista. Samaa pitää ajatella ihmisen työstä. Ei niin paljon kuin pystyy, vaan niin vähän kuin on tarpeen. Puoli kiloa riittää maailmanennätykseen. Turha siis pilata historiankirjoja yrittämällä liikaa. Se on pitkäjänteinen ja järkevä työ, joka palkitaan.
Jotain, mikä kannattaa oppia nopeasti. Usein ei vain opettajaonni ole myötä. Valitse siis valmentajasi tarkoin. Pitää olla saman suuntaiset ajatukset ja intressit. Jos valitset, että jos menet ilman kokemusta, niin samalla hyväksyt sen tosiasian, että joudutte kokeilemaan aika paljon ja siinä tapahtuu samalla paljon virheitä. Niitä virheitä ei pidä joutua pelkäämään, mutta työtä tulee tehdä pitkäjänteisesti vain turvallisessa ympäristössä tai muuten se on vaarassa loppua kokonaan. Ja ilman seurantaa et välttämättä löydä virhekohtia kaiken keskeltä. Ei siis sooloilua, vaan suunniteltua tekemistä. Mittaus dataan pitää pystyä luottamaan. Muuten pääset sahaamaan ne saunanlauteet uudestaan ja jos teet sitä reklamaation vuoksi ilmaiseksi asiakkaalle, niin sitä kutsutaan huonoksi bisnekseksi.
Filosofiasi paljastaa hetkessä sen, miten asia todellisuudessa on.
Pysähdyin kerran kouluttamaan mennessä tehtaan sielunhoitopaikalle. Siinä tupakkapaikan esittelyissä tulin kysyneeksi porukalta, että mikäs tuo digitaalitaulu tuolla tehtaan katon kulmalla on. Vanhempi herrasmies vastasi, että se on sellainen taulu, että jos tuo pysyy nollilla, niin me saahaan kaikki hyviä bonuksia. Minä kysyin, että ei tuo nolla tapaturmaa taulu olisi tuolla muistuttamassa, että työturvallisuus on tärkein asiamme. Ei tarvitse siis kenenkään kuolla prosessissa ja pääsee kotiin, kun työpäivä on ohi. Hänen vastauksensa tähän, oli nopea automaattinen toteamus. Niin, joo. Vastasin tähän, että pysyy sitten taulu nollilla. Hän totesi, että pysyy.
Samaan aikaan yksi tehtaan työtekijä nilkutti jalka kipsissä, kainalosauvojen kanssa firman haalarit päällä ruokalan ovea kohti. Kysyin perään, että tuokin on vain mökillä kaatunut. Vanhempi herrasmies vastasi, että mistä arvasit. Ja nauroi perään. Siinä, sitä elämästä puuttuvaa totuuspuhetta. Yrityksen johdolla oli hieno korulauseinen tarina, miten turvallisuus on heillä ykkösasia. Totuus on karu.
Nyt tiedät kaiken tästä kulttuurista. Ei tarvitse kysellä enempää. Totuus paljastui tuossa puolihuolimattomassa ensireaktiossa. Se filosofia, mitä ihmiset ajattelevat, määrittelee kaikelle tason. Turhat riskinotot eivät ole parasta mihin pystytään ja matkalla joku kuolee ennen aikojaan. Mitä jos se olet sinä?
Olisiko aika parantaa juoksua?
t. Antti