Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Ihminen suuttuu, ahdistuu, pelkää ja pettyy usein. Tuo ei kuitenkaan ole jotain mikä tapahtuu sinulle, vaan sinä vain tunnet noin. Eikä kukaan meistä pidä siitä, että tuntee ikäviä. No, ihminen on tunne-elukka, joka tekee mitä ihminen tekee. Ei voi mitään. Vai voiko? No voi ja paljonkin. Ensin täytyy tutkia hieman syvemmin niitä syitä, jotka sinua kuohuttavat.
Jokaisen tulisi oppia nauttimaan omasta seurastaan ja ymmärtämään ympäristön vaikutuksia itseensä.
Tämän päivän oravanpyörässä voi käydä, kuten TV.stä tutulle Tunnalle. Voit ärsyttää oman stressipumppusi sellaiseen tilaan, jossa jatkuva yliannostus tekee sinusta kortisolinarkkarin. Mikään lepo ei sinua siitä enää palauta. Vain lisäannos stressihormonia nostaa tutut kierrokset koneeseen, jolla selviydyt päivästä. Sulostutat sitten läsnäolollasi kaikkia ympärilläsi. Saattaa mennä pitkään, jopa vuosia, ennen kuin heräät taas levänneenä ja pystyt järkevään arkeen. Ei tietenkään aina. Totta kai kohdella osuu myös niitä hyviäkin olosuhteita ja terveitä parisuhteita. Siellä missä huolenpito on kunnossa, palaudutaan paremmin. Pitää muistaa, että tilapäinen stressireaktio ei ole ihmiselle vaarallinen, sillä kyseessä on selviytymiskeino lyhytaikaisista haasteista, jotka ovat osa tervettä elämää. Se on se pysyvämpi ympäristönsä, josta tulee oppia olemaan huomioivampi. Liikaa mitä tahansa tekee tuhoaan. Huolestuttavien asioiden ajattelu aiheuttaa meissä vastaavan stressireaktion, kuin jos murehtimamme asia olisi tapahtunut todellisuudessa. Mieli ei tee eroa todellisuuden ja kuvitelman välillä. Painajainen nukkuessa nostaa sykettä, siinä missä fyysinen juoksulenkki.
Lievemmästäkin masennuksesta voi kestää kauan palautua.
Ystävälläni kesti pari vuotta. Eikä tuo ollut tapauksena lähellekään sieltä pahimmasta päästä. Tutut asiat kyllä kertoivat hänelle jo pitkään, niistä masennuksen juurisyistä. Tärkein syy oli parisuhde väärän ihmisen kanssa. Katsos, jos teille ei ole yhtään samaa haavetta, tykkäystä, suunnitelmaa, tarvetta, arvoa, kaipuuta tai aktiviteettiä, niin elämä on yhtä suurta vastaantulonäytelmää, eikä siellä istuta käsikädessä sohvalla nauttimassa saman genren elokuvista. Eletään vain omaa elämää, joka harvoin risteää toisen kanssa muuten, kuin jakamalla satunnaisesti saman osoitteen ja miellyttämällä toista rauhan säilyttämisen vuoksi. Tuohon päälle arjen ketutus. Ja lapset, joita olisi kannattanut tehdä jonkun toisen kanssa. Nyt ei kärsi enää yksilö, vaan onnettomat lapset ja läheiset myös. Tuo masennus oli siis vain oire, jolla kertoa kurjuudestaan siten, että asioita aletaan prosessoimaan edes jollain tavalla. Terapeuteista onkin huutava pula.
Myrkky on myrkky, vaikka kuinka yrität sen kauniiksi väritellä.
Olen monesti miettinyt sitä tosi asiaa, miksi olen itse saanut nukkua yöni rauhassa. Kaiken kuran keskellä uni on tullut, kuin vauvalle. Juu, toki nukkumaan mennessä on saattanut sydän hetken tykyttää. Sitä miettii päivän mutarallia, mutta kohta on uni jo tullut. Olen yhdistänyt tämän hartauden voimaharjoitteluun. Kehossa tapahtuu niin paljon positiivisia asioita treenaamalla voimaa, että kehon omat onnellisuushormonit voittavat yhteisvaikutuksella tuon toiseksi vahvimman kortisolin, joka kerta. Tuohon päälle vilkas mielikuvitus ja tavoitteellinen elämä. Eli, jos et tunne paremman tulevaisuuden imua, niin jokin on pielessä. Se on asia, josta pitää oppia puhumaan. Haaveilijan mieli maalaa hetken traumat parempiin mielikuviin.
Onko se elämäsi sumua, vai kirkkautta, eli mihin suuntaan olet menossa?
Kun meinaa kuohuttaa. Odota vielä pieni hetki, ennen kuohahdusta. Vain odota. Oletko todella ansainnut rangaistuksen, jonka itsellesi annat toisten virheistä. Juu, kuraa pukkaa, sehän on selvä. Sitä varten on pesukoneet. Myös mieli pitää pestä keskustelemalla se huolista puhtaaksi. Tyyliä kannattaa harjoitella. Silti kaikki voi mennä pieleen. Onnettomuuksia sattuu, ihmiset katoaa, lapset kipuilee, työpaikat vaihtuu, sijoitukset valuu viemäriin. Jokin cocktailsekoitus näistä koskettaa jokaista ja läheltä. Se mikä rakennetaan, voidaan aina purkaa. Asia, joka on parempi oppia ajoissa. Mieli tulee oppia pesemään ja laastaroimaan ihan kuten haava sormessa.
Ongelma on siinä, että kun tulee tarpeeksi iso haava sormeen, niin pidät meteliä, jotta sinut hoidetaan hätäisesti kuntoon. Kun mieleen tulee haava, ollaan vain hiljaa ja annetaan haavan vuotaa, kunnes masennus sieltä hiipii. Mieltä ei hoivata, se on heikkouden merkki. Tässä yhteiskunnassa heikkoutta ei siedetä. Heikot syödään. No ei syödä, ei ainakaan minun vahtivuorolla.
Itsekunnioitus, se on kaunista.
Haluat vahvistua. Olla elinvoimainen. Nauttia elämästä täysin siemauksin. Tuo tulee vaatimaan kehon vahvistamista ja tie vahvaan mieleen löytyy samalta polulta. Itse olen löytänyt polun, jossa kuulun ystävien heimoon. Toivotan sinut tervetulleeksi samaan jengiin ja lupaan sinulle vahvuutta yli oman ymmärryksesi. Siellä se mielikin voi voida hyvin ja kellua pumpulissa. Ainakin hetkittäin. Mitä sitä muuta edes kaipaa.
Voitko kuvitella tunteen, että enää turha ei ärsytä ja parempi tulevaisuus imee vahvemmin, kuin menneisyyden traumat?
Tee kuten minä tein. Ohjaudu oikeaan seuraan, katso konepellin alle ja kerro mitä kaipaat. Samalla voit juoda kahvit ja katsoa kauas omaan elämääsi ja suunnitella sen, miltä haluaisit sen näyttävän. Ai, että! Kaivetaan yhdessä keinoja, jotka tuovat sinulle todellista hyvinvointia ja mietitään, miten voisit parhaiten toteuttaa niitä nykyisessä arjessasi. Ryhdytään hommiin, vaikka mieli taistelisi vielä vastaan. Sinä olet sen arvoinen. Uuden elämäntyylisi vaikutuksia hyvinvointiin voidaan mitata ja sinä saat nauttia uudesta sinusta. Ja onhan se vaan kivempaa taistella kortisolia vastaan kehon omalla onnellisuushormonituotannolla. Ei anneta tuolle stressin pirulle mitään mahdollisuutta.
Tervetuloa kehonkoostumusmittaukseen, hyvinvointiterapiaan ja kuntoremonttiin. Odotamme sinua.
t. Antti