Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Tyttäreni kertoo lempimuistokseen, isukin kertomat eläinaiheiset iltasadut. Vielä toki eletään lapsuutta, kun tytöllä on ikää vasta kymmenen. Mutta tosi asia on se, että näitä tarinoita on luettu niin pitkään, kuin hän muistaa. Jostain sieltä kolmen maista. Hyvin on ehtinyt kulttuuria jo muodostumaan. Toivottavasti jatkaa tyyliä, sitten aikanaan omien lastensa kanssa. Tapanani oli alkuun lukea Aisopoksen opettavaisia eläinsatuja, mutta ne kuluivat nopeasti loppuun ja uutta piti keksiä. Muuten menisi tylsäksi. Toisaalta tylsyys on asia, josta pitääkin oppia tykkäämään. Tavat tekee mestarin.
Nykyään keksin tarinat ihan omasta päästä ja melko helposti. Täytyy sanoa, että kekseliäisyys paranee huimasti, kun tarinoita tarpeeksi kertoo. Elukoita ja elämää riittää. Tärkeää on se, että tarinoissa on aina joku elämänopetus. Kuinka saada kavereita. Mistä tunnistaa oikea ystävyys. Mikä on osaamisen, taidon ja lahjojen hyödyntämisen merkitys elämässä. Kuinka olla onnellinen. Opetuksia riittää. Omassa elämässä on tapahtunut paljon, riittää näitä tarinoita kerrottavaksi. Miksi minusta ei tullut gangsteria, on jo kirjoituksen alla.
Mikä on sinun lempimuistosi elämän varrelta?
Itse en saanut koskaan kuulla isän lukemia iltasatuja. Isä siis hylkäsi, kun olin vielä liian pieni häntä muistamaan. Kirjoitin juuri laulun, kakstoista ja huostaan. Kertoo ekaluokkalaisesta Antista, joka tapasi seisoa sateessa koulun pihalla katsomassa, kun isät hakevat lapsiaan. Itku tuli herkästi. Matka tyhjään kotiin oli pitkä ja täynnä vaaroja. Perillä valo jääkaapissa muistutti, miksi keräsin aina pulloja koulumatkoilla. Köyhää oli ja itku oli tuttua. Isää muistellessa meinaa tulla itku herkästi vieläkin, vaikka maasta onkin nostettu jo maailmanmestaruuskilpailuissa kultaa. Kyllä poika vain tarvitsee isää. Ei saisi liian aikaisin kasvatus ja yhdessäolo päättyä. Mistä miehen malli? Mistä viisaasti itse ajattelevan aikuisen malli? Onneksi lastenkodissa oli Kalle, Jan-Mikael, Rafu, Ilkka, sekä Jari, jotka hoitivat kaikki nuo vuodet hommansa kiitettävästi. Oli siellä pari muutakin hyvää tyyppiä, mutta tämä kolmikko loi perustukset juuri minun tulevaisuudelleni. Nämä tyypit eivät olleet surkeita jäbiä, vaan tonttinsa hoitavia miehiä. Melko harvenevaa tänä päivänä. Onneksi myös poikkeuksia löytyy ja se luo toivoa.
Vihdoinkin oma levy on tekeillä ja pian kuullaan musiikkiani Spotifyissa. Ai, että. Täytyy sanoa, että pitkäaikaisen unelman pikkuhiljaa toteutuminen tuntuu todella hyvältä. Eka biisi kunnioittaa Kallea. En ikinä unohda, kuinka Kalle sanoi ”Sydämeni lyö Lealle”. Carlo Magi oli ensimmäisen bändini rumpali, joka hukkui omissa polttareissaan lauttasaarenrantaan. Vaikka ensimmäiset teinidemot eivät juuri soittamisen iloa enempää meille tuoneet. Käyn silti aina silloin tällöin You-tube.ssa niitä kuuntelemassa. Se jäi mieleen, että Kallea aina kehuttiin. Onpa hyvä rumpali. Samaiseen rantaan meni siis bändi ja se kiva totuttu yhdessä tekeminen. Mitähän muille kuuluu tänä päivänä. Meni pitkään, ennen kuin pystyin tarttumaan kitaraan uudestaan. Mutta mihin sitä omasta kädenjatkeestaan pääsisi.
Kitara on tuonut paljon iloa elämään.
Lapsuuteeni liittyy sellainen kiva kokemus. Että lastenkotiaikakaudessani, sain isän yhdeksi vuodeksi elämääni. Se oli pikaista opettamisen raivoa, kiukkuisen sanattoman anteeksipyytämisen lisäksi. Isä oli huippuälykkääksi kehuttu poliisi ja halusi, että myös poika käyttää päätään. Opetuksia sateli. Yksi niistä liittyy tämän päivän muusikon uraani. Isä kuuli, että olin alkanut lastenkodissa soittamaan kitaraa. Hän toi minulle kirpputorilta löytämänsä Landolan. Ja sanoi, että jos soitat tätä romua kauniisti ja vielä vuoden päästä, niin sitten saat oikein kunnon kitaran. No, meikä poikahan soitti, isä vain ehti kuolla välissä. Ei tullut kitaraa. Tosin, isän pienillä perintörahoilla ostamani Ibanez RG on edelleen hallussani ja yksi aivan lempi kitaroitani. Kiitos isukille siitä. Kitara on todella hieno ja vuonna 1993 se oli aivan viimeisintä huutoa. Laatu siis toimii ja kitara pelaa täysin vieläkin. Pieni puhdistus ja et uudesta sitä erottaisi. Sointi on kirkas.
Tuo opetus oli isän tyyli. Hyötysuhde pitää olla järkevä. Miksi ostaa kallis kitara pölyttymään, kun nuoren mieli voi niin kovin ailahdella. Tänään tätä, huomenna tuota. Rahankäytössä pitää aina olla tarkka. Oli siten kyseessä omat tai toisten rahat. Taisin ottaa tuosta oppia hieman liiaksikin, kun tapanani on kävellä Dressmaniin vasta, kun edelliset housut hajoavat päälle. Siellä tutut myyjät muistavat minut ja pian on uutta vaatetta päällä. Vanhat suoraan roskiin. Mitä sitä turhaan kaappia vaatteilla täyttämään. Niitä, on liiaksi joka tapauksessa. Muutenkin tykkään nykyään Jobsin tyylistä ja käytän paljon samoja vaatteita. Eli ostan viisi samanlaista paitaa kerralla ja en turhia murheile aamujen kiireissä, mitä laittaa päällensä. Säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Ei huono tulos. Tee sinä, toki miten teet. Mutta muista, maailmassa on vaihtoehtoja. Sinä päätät, käytätkö niitä. Yhteistä kaikille mahdollisuuksille on se, että joko sinä käytät ne tai sitten ne menevät jollekin toiselle. Määrä on vakio. Se piirtää kenellä on liitua. Myös arvoja riittää. Itsekin opin rahan arvon vasta lähempänä neljääkymppiä. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.
Juttelin yhdeksänkymmentä luvulla konkurssin tehneen maansiirtoyrittäjän kanssa. Hän kertoi iloisesti, että on saanut juuri velat maksettua. Siis hetkinen. Siitä on yli kolmekymmentä vuotta. Aika raju retki. Hän kertoi, että noin se menee. Velan ei taritse olla edes suuri, kun olet maksanut jo omakotitalon verran pelkkiä korkoja ja ulosottomaksuja. Hän oli niin loppuun palanut kyseisenä aikana, että sen masennuksen kanssa ei tehty enää mitään. Hänestä tuli omin sanoin hylkiö, joka teki jotain pikku hommia, matalapalkka alalla, josta ei pienen pienestä palkasta lasten vuoksi enää paljoa pystynyt ulosottamaan. Velka vain kasvoi kasvamistaan. Aikanaan, kun masennus helpotti. Yrittäjän työmoraali ja tekemisen ilo pääsi taas valloilleen. Mutta vain sen verran, että velat saisi maksettua. Siitä oli tullut kipinä. Ylityöt maistuivat, vaikka kaikki ylikorvaukset menivät toistakymmentä vuotta suoraan ulosottoon. Ei voi kummoiseksi elämäntavoitteeksi kutsua. Se kuitenkin ajoi häntä ja kun samaan aikaan firman autolla sai ajaa kotiin. Niin, elämä oli ihan mallillaan. Perhe pärjäsi. Ei ollut katkera tai harmissaan. Ajeli nyt uudella autolla, kun luottotiedot olivat taas kunnossa. Suunnitteli perheelle lomamatkaa. Miehestä oli kokemuksiensa vuoksi kuoriutunut aivan paras mahdollinen edunvalvoja nykyiselle työnantajalleen. Ei huono paikka olla. Mies on arvostettu. Yt.t ei kosketa häntä. Mies kuitenkin haastelee, että voisihan sitä taas yrittäjäksi alkaa. On ideoita. Vielä kaiken tämän jälkeen, mies haaveilee jo toisesta kierroksesta. On tämä ihmiselämä vain jännä paikka.
Aika moni ostaa vain ostamisen ilosta ja hoivaa sieluaan hetkellisellä mielihyvällä.
Kuten mummi vainaa sanoi, raha polttaa. Tänä päivänä helppo raha tuhoaa sinut nopeammin, kuin ehdit kissaa sanoa. Samoin käy keskiverto aikuisen terveydelle. Lisäpainoa tulee tilastojen mukaan vähintään 10 kiloa jokaista viittä vuotta kohti. Ja yhtään leukaa et muuten vedä. Muiden tapaan, tuijotat ruutua vähintään kuusi tuntia päivässä ja syöt takuulla enemmän sokeria, kuin lihasta kasvattavaa proteiinia. Toki jos olet todella pahasti ylipainoinen, joudun nostamaan yhden asian esille. Vaikka ylipaino ei ole terveellistä pitkässä juoksussa. Olet silti tuplasti lihaksikkaampi, kuin laihat läskit, joilla ei ole yhtään lihasta. Ylipaino pakottaa kehon liikuttamaan isoa kuormaa ja siksi ylipainoiset saavat laihoja parempia lihaspisteitä inbodyssä. Vain pihvi liikuttaa isompaa massaa, ei laihuus. Kuori rasvat pois päältäsi ja ylläty, miten lihaksikas olet. Jokainen seisomaan nousu työjakkaralta on ollut sinulle, kuin iso kyykky pidempään treenanneelle. Sinulla on muuten sitä lihasta reidessä. Otapa tavaksi tehdä päivän aikana viisi seisomaan nousua tunnin välein, siellä työpäivän tauotuksissa. Ei mitään tekosyitä, vain liikettä. Tekee muutenkin hyvää pitkän päivän aikana. Ai, että. Pihvi kasvaa. Tiedä vaikka kasvava kunto saisi sinut innostumaan elämäsi kuntoon laitosta.
Samalla korjaat unesi. Ahi kannattaa tutkia. Itselläni parani unet heti, kun sain uniapneadiagnoosin ja C-pap laitteen. Enää ei yölliset hengityskatkokset pilaa elämää. On muuten aamulla virrat päällä. Treeniennätykset paukkuvat jatkuvasti. Kiva kuulua maailman vahvimpaan prosentin kymmenestuhannes osaan. Joskus niin kovin heikko, on nykyään Gaussin ulottumattomissa.
Saatko kyykättyä omalla painolla?
Keskiverto ei meinaa tähän pysty. En nyt tarkoita sitä yksikolmasosa pyllistystä, jota monet salilla kävijät kutsuvat leikkisästi jalkakyykyksi. Ei, lantion pitää mennä polven alapuolelle. Jos pystyt, onnittelen sinua. On aina kiva olla keskivertoa vahvempi. Mikään ei taida olla kivempaa, kuin olla aivan hemmetin vahva. Jos haluat todella hyvälle tuulelle, niin tule kuntotestiin. Pistetään sinut vetämään maasta ja katsotaan miten maailma lepää. Suurin osa maailman ihmisistä ei nosta maasta omaa painoaan. Ei lähellekään. Tällä onkin sitten jo vaikutusta eliniän odotteeseen.
Suurin osa ei myöskään kävele sitä kaivattua viittätuhatta askelta päivässään. Tiesitkö, että kahdeksantuhatta askelta päivässä alentaa minkä tahansa kuoleman syytä yli viisikymmentä prosenttia. Ei huono vakuutus elämälle. Pysyisin silti kävelyillä poissa tieliikenteen seasta, jos suinkin mahdollista. Elää tilastojen mukaan pidempään. Vaikka voihan sitä metsässäkin puu kaatua päälle tai karhu tulla vastaan. Niistähän uutisoidaan lähes viikoittain. Osaatko leikkiä kuollutta, yllättävän moni osaa. Ihan perus arjessaan. Moni kuolee eläessään, harva elää.
Jos torkku maistuu aamulla, tai fiilis on sellainen, ei asialle kannattaisi tehdä mitään?
Elämäntapasairaudet voikin sitten hoitaa pilleripurkilla, niinhän ne toivovatkin. Lääketeollisuus kiittää. On toki lääkkeitä, joista kiitämme mekin. Muuten elämä olisi aika harvassa tällä palluralla. Mitä nyt pienistä, jos joukkoon mahtuu muutama lumelääke tai haittavaikutuksiltaan isompia ongelmia tuova yhdiste. Ihmisiä on muutenkin liikaa. Toivotaan vain, että ei kaiken elämän lopettava sieni infektio ei osu oman perheen kohdalle.
Montako porrasta pystyt nousemaan, ennen kuin ilmat lähtevät pihalle? Luku kannattaisi tietää. Vo2 maksimisi povaa elämäsi pituutta. Jopa pienetkin VO2 max arvon nousut vaikuttavat merkittävästi pitkäikäisyyteen ja terveyteen. ”Jokainen millilitra kiloa minuutissa kohti, joka nousee henkilökohtaisesta lähtötasostasi, pienentää keskimäärin kuolleisuuden riskiä 10 prosentilla, mikä tarkoittaa kuolemaa mihin tahansa sydänsairauksiin, aivohalvaukseen, syöpään, dementiaan tai infektioihin. Siinä pohdittavaa kerrakseen. Mieti sinäkin tätä sykettä nostava puntti käsissä. Askelkyykky se on mikä kannattaa. Sitäkään ei muuten pysty suurin osa maailman ihmisistä tekemään kertakaan. Kokeile sinä heti ja jatka kunnes menee aikanaan kolmekymmentä kertaa molemmilla jaloilla. Ja älä huoli, vaikka Vo2 maksimisi ei nousisikaan. Silti poljet pitempään ja kovemmalla vauhdilla, kuin aiemmin. Koska maitohapon sietokykysi on kasvanut ja samalla lihakset. Pystyt parempaan. Hyvä paikka olla. Jos olet keski-ikäinen, tulisi tämän Vo2 maksimi lukeman olla n. 40 millilitraa minuutissa, painokiloasi kohden. Sitä kohti, tai ainakin lähelle.
Katsotko peilistä hajoavaa kehoa, vai tuleeko hymy huuliin?
Suurella todennäköisyydellä murheesi ei ole vanhenemista luonnollisista syistä, vaan laiminlyöntiä. Katselin juuri kilpailuissa, kun 94-vuotias pappa nosti maailmanmestaruus kilpailuissa 75 kiloa penkistä. Toisessa kisassa 99-vuotias mummo veti sata kiloa maasta. Mikä on sinun tekosyysi? Varsikin jos kädet ja jalat ovat tallella. Vaikka kyllähän ne yhdellä jalallakin kyykkäävät enemmän, kuin valtaosa maailmasta ikinä edes kahdella.
Ihmisen kehon uusiutumisvauhti on sellainen, että ei ole olemassa pysyviä elintapasairauksia. Sinun vain toivotaan liiketoiminnan kannattavuuden vuoksi pysyvän sairaana. Siinä mainostajan liikuttajaa kerrakseen. Mikä sinua liikuttaa? Kun nyt lopetat alkoholin käytön, niin 6 viikon päästä maksa ei muista enää viinan vaikutuksia. Kudokset ovat uusiutuneet. Ja koska veri uusiutuu kuudentoistaviikon aikana ja aloitat nyt syömään oikein, ei tuon jälkeen maksaan mene enää ylimääräistä rasvaa. Hetken päästä rasvamaksa on enää vai uutinen, josta luet iltapäivälehdistä. Ja koska iholla menee uusiutumiseen vain neljäviikkoa, näytät melkein saman tein tuoreemmalta. Yleinen vireystilasi kiittää jo viikossa, koska suolistosi on uusiutunut, ennen kuin viikko on ehtinyt kulua loppuun. Tutkimusten mukaan keho rakentuu kokonaan uudeksi seitsemän ja yhdentoistavuoden välissä. Hieman koulukunnasta riippuen. Voit siis olla mitä tahansa, kun hieman panostat. Olet ihminen.
Tässä lepää suurin syy epäonneesi.
Elämä on täynnä isi muotoja. Pitäisi. Yksi parhaista neuvoista on johtajan kolmanneksi tärkein tehtävä. Pyydä apua. Ei piikkiä pyllyyn lääkäriltä, vaan heiltä, ketkä ovat elämänsä rakentaneet sellaiseksi, kuin sinä sen haluaisit. Kyllä, kyllä. sinusta on. Ihan kuin muistakin. Mietipä mitä se elämällesi tekee. Ei tekisi, vaan tekee. Mieli on vain niin hauras paikka, että se ryöstää sinulta kaiken, kun annat sille vallan. Olet ehdollistanut itseäsi niin kauan koirakokeiden lailla, että nyt olet itsesi orja.
Eräs Pertti niminen työnjohtaja sanoi minulle aikanaan. ”Pitää mennä hiljaa, että voi mennä nopeasti”. En unohda tuota koskaan. Kyseessä oli nurmikon leikkaus ensimmäisessä työpaikassani ja vain hiljaa ajamalla saatiin hyvää jälkeä, jota ei tarvinnut ikinä käydä uudestaan korjaamassa. Se olisi Pertin mukaan ollut tupla työ ja vain puolikas palkka. Viisas johtaja. Pertti on jo eläkkeellä, mutta edelleen kovin arvostettu mies. Puhumme hänestä usein hyvää selän takana työkavereiden kanssa. Siinä toinen hyvä neuvo. Puhu hyvää selän takana.
Sitä opetellessa, voit aloittaa elämäntapamuutoskesi sillain puolihuolimattomasti. Et koskaan edes ajatellut tekeväsi mitään sen ihmeellisempää. Pitkä elämä ja mielekäs peilikuva kiittää. Apukin on lähempänä, kuin uskotkaan.
Sinusta on, usko siihen.
t. Antti