Moni ei tykkää edes itsestään, miksi toiset ihmiset miellyttäisivät yhtään enempää?

2.3.2023 | Johtajan kirje

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"

Johtajan kirje

Kiitos tästä viikosta, mitä opin työstä ja elämästä.

Ai miten niin ei tykkää itsestään? No jos olet yksin huoneessa ja olet silti kykeneväinen olemaan surkea, niin eikös silloin seura ole aika huonoa. Moni ei siis tykkää edes itsestään. Jos siellä huoneessa on joku sinun kanssani, niin on 50/50 mahdollisuus, että tuo toinen voi yrittää tehdä sinusta surkean, mutta tuokin on vain puolikas mahdollisuus ja silloinkin sinä päätit ihan itse surkastua.

Todella moni on masentunut. Muusta ei juuri kansantalouden huolitunnilla puhutakaan. Masennus koskettaa ihan jokaista kotia. Oli sitten jo diagnoosi tai ei.

Olen huomannut, että suurimmalta osin mielenterveyden ongelmat juontavat juurensa näistä kolmesta.

  1. Tietämättömyydestä
  2. Epäilyksistä
  3. Murehtimisesta

Kakkonen ja kolmonen ovat mielikuvituksen tuotosta ja sieltä käsin mieltä sairastuttavia, kun taas tuo ensimmäinen korjattuna on lääkettä kumpaankin jälkimmäiseen. Tietämättömyys ei suinkaan ole autuutta, se on murhenäytelmää. Aika paljon jää myös siis myös tarkkaavaisella pimentoon, eikä paraskaan suunnitelma ole koskaan täysin turvallinen. Tämä pitää vain hyväksyä osaksi elämää tai olet todella matkalla sarjapettymyksien kautta masennukseen.

On aika alkaa tykkäämään itsestään ja laulamaan sitä hoosiannaa sinulle tärkeiden asioiden vuoksi.

Ikäviä asioita on tapana lakaista maton alle. Siten mieli turruttaa sinua kestämään hetkeä. On siis kuluneiden kliséiden sijaan aika alkaa rakentamaan parempia ajatuksia, jotta ne johtavat sinut parantavaan tekemiseen, josta seuraa parempia tuloksia. Tuosta saat lisää energiaa, kun alat hölmöläisen lottovoiton toivomisen sijaan odottamaan, että alkaa pääomatilin saldo kasvaa. Ja nyt ei puhuta rahasta. Nopea maegeri on parempi, kuin hidas ushirogeri. Voimakkaammasta liikkeestä ei siis ole hyötyä, jos sitä ei pääse koskaan toimittamaan perille. Toivottavasti tuo ei ole kummallekaan ainoa opeteltu liike, muuten voi olla vaikea keksiä lääkettä ikäviin yllätyksiin.

Olen sen sanonut monta kertaa ja sanon taas. Vain luettu kirja voi auttaa sinua ja tärkein kirja, joka sinun tulee koskaan lukea ja oppia muistamaan ulkoa, on babylonian rikkain mies. Aivan, tuskin olet tuosta kuullutkaan. Ei ole moni muukaan. Ja jos satut kuulumaan siihen harvalukuiseen sakkiin, jotka tietävät mistä on kyse, niin muistatko kirjan opit ulkoa ja oletko toteuttanut ne lähemmän tarkastelun kestävästi?

Kirja kertoo 6000 vuotta sitten maailman mahtavimman kaupungin nousun ja tuhon. Englantilaiset arkeologit löysivät viisauden salaisuudet vahingossa, kun kaivoivat esille hiekkaan hukkuneen kaupungin rauniot dyynien alta. Raunioista kaivettiin esille ihmiselämän viisaita tarinoita, jotka oli kaiverrettu kammioista löytyneisiin savitauluihin, tiiliksi poltettuna tietysti. Osa tauluista oli tuhoutunut ajan saatossa, mutta tarpeeksi oli jäljellä. Jos et vielä tajua mistä on kyse, niin sanon vain, että kaikkien ei ole tarkoituskaan lukea viisauksia. Varmasti se illan peli sieltä töllöstä tai joku muu kukkuluuruu toiminta menee aina edelle ja on vain pakollista terapiaa. Tai mitä muuta nyt yleensä aina teetkään sen viisauden etsimisen sijaan. On helppo syyttää kaikkia muita ongelmistaan. Vai mitä olet oppinut viime aikoina, josta jotain hyvää on tulossa? Mitä hyvää, kerropas?

Jos haluat oppia lisää, niin luet kirjan ajatustenherättäjä – johtajan kirjeet. Lakkaat tukahduttamasta itseäsi ja alat ilmaisemaan. Mielellään kirjallisesti. Oli sitten kyse mistä tahansa, vaikka seuraavasta ruokavaliosta.

Siirrytään tietämisen kautta kohti onnistumisuskoa.

Tätä kirjoittaessani, lasten nauru kuuluu taustalla. Ääni on kovin suloinen. Tuohon ääneen sisältyy niin paljon energiaa ja onnellisuutta. Ei huolia turhia, ei mietitä liikoja. Osataan nauttia hetkestä. Kyllä, lapset leikkivät myös siellä Ukrainassa tai muissa maailman kriisipesäkkeissä keskellä sotaa. Ja vaikka leikin nimi on, kuka juoksee nopeiten pommisuojaan, silti leikitään ja ihan jokainen pääsee mukaan. No, sivistyneen kuuluu lopettaa tuollainen sodan hulluus siihen paikkaan. Ja ainakin tapella rauhan puolesta, kunnes rauha on saavutettu. Toki voit miettiä mitä se omalle kohdallesi olisi tarkoittanut, jos suomen puolustajat olisivat aikanaan päättäneet jäädä himaan ja itsenäisyys olisi menetetty. Puhuisimme kaikki äidinkielenä pakotetusti kieltä, jota emme olisi halunneet ainakaan ase ohimolla opetella. Sivistyksen vuoksi tuo kielten opiskelu olisikin sitten ollut jo ihan toinen juttu.

Aika moni asia opitaan nopeasti, kun on pakko. Olisiko syytä hieman opetella ennakkoon?

Rauhan keskellä ja yltäkylläisyydessä käy helposti niin, että elämästä on tullut liian helppoa ja siihen tottunut kaipaa vain helppoa. Mikään uurastus ei tunnu mielekkäältä, ja kaikki työ on rangaistusta jostain. Mieli on jännä kone. On aika alkaa totuttamaan itseään järkevään uurastukseen. Hyötysuhde paranee, kun teet ja opit tekemään fiksummin. Kunto kasvaa ja pian jo kaipaat kuntoilemaan. ei enää haittaa, kun jaksaa.

Järkevä uurastus alkaa itsestä ja omassa nahassa viihtymisestä. Otetaan selvää missä mennään ja tehdään hyvä suunnitelma seuraavaan etappiin. Selville ottamiseen tarvitaan keskustelua ja ajatuksia tulevasta, se kuuluisa visio.

Tiedän erään halvaantuneen, joka on lopunajaksi sidottu sänkyynsä. Tämä vain sen takia, että sidottu ei uurastanut treenin kanssa. On niin helppo luovuttaa. Nyt viimeisinä hetkinä mikään muu ei tunnu harmittavan niin paljon, kuin se tosiasia, että treenaamalla olisi päässyt itse vielä vessaan ja jääkaapille. Tosin tässä kohtaa ketuttaa sekin fakta, että sukan varressa ei ole muuta kuin kylmää ilmaa, eli ei voi palkata ketään auttamaan. Ilmaiseksi ketään ei enää auteta ja ilman tukiverkkoa ihminen kirjaimellisesti hukkuu omaan paskaansa. No, hajuun tottuu ja ei siellä jääkaapissa olisi muutenkaan mitään muuta kuin valo.

Yhteiskunta on hajoamassa ylivelkaiseen köyhyyteen ja epäinhimillisyys tulee olemaan monen itsestään huolta pitämään kykenemättömän surkea kohtalo. Jos hyvin käy, on edes joku läheinen tai ystävä pitämässä huolta.

Unohtiko joku kertoa eduskunnan päättäjille, että se visalasku pitää maksaa takaisin. Samalla olisi voinut kertoa, että takaisin maksua helpottaa, kun tienaa enemmän, kuin kuluttaa. Itse mietin, että menikö nyt joku muistio siellä eduskunnassa väärään paikkaan. Yleensä kun lainaa haetaan, niin edes jotain hyötyä sillä rahalla pitäisi saada. Tosin ne kokkeli bileet on kalliita ja eihän ne rahvaan ongelmat enää omia ole. Ja sitäkin voi miettiä skumppalasin pohjanläpi naureskellessa, samalla kun äänestää itselleen lisää liksaa. Eduskunta olisi varmasti ihan kiva työpaikka, jos kehtaisi kertoa lapsilleen missä on töissä ja miten on tullut suoriuduttua. Kouluarvosanoina ei kukaan siellä mäellä kehtaa kertoa kenellekään mitä työkseen tekee.

Suosittelen lähtemään saappaat jalassa ja sitä varten on hyvä olla kirveen heiluttajan kunnossa. Kirves pitää siis saada käteen ajoissa, jotta käden kautta pää muistaa mistä on kyse. Ja vaikka et muistaisikaan, niin mieluummin lähden kirves kädessä vahinkolyönnin jälkeen, kuin kuset housussa jossain kammiossa sankyyn lääkittynä.

Tätä kirjoittaessani nauran niin, että vedet lentää silmistä. Täytyy pitää tauko, en näe mitään. Buuuaaahahahahahaha…

Tarvitset hetkellisesti ja usein voittajan fiiliksen, jotta mielesi ei masennu. Jokainen tarpeeksi halkoja hakannut on tuon fiiliksen kokenut. Kirves käteen, sanon minä. Ei tule kiusaajatkaan niin kovin helposti kiusaamaan, eikä möröt pelota. Tuohon päälle olet ylpeä itsestäsi. Ei huono diili!

Voit myös tulla kehonkoostumusmittaukseen ja pyytää meidät myös sinne työpaikalle mittailemaan. Samalla keskustellaan mistä sinulle se kirves löytyy tai mikä olisi se sopiva työkalu sen paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Olehan yhteydessä.

t. Antti

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"