Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Voin rohkeasti väittää, että suurin osa maailmasta tuntee otsikon herran. Itsekin kasvoin katsellen häntä ristiriitaisin tuntein. Suuren voiman ihailua, pahuuden pelkoa. Suurin osa on tavannut tosielämässä hänen kaltaisiaan. Valo ja pimeä elävät vahvana meissä jokaisessa. Kumpi puoli voittaa? Kumpaa olet nähnyt enemmän? Toiset päästävät pahan valloilleen, kun valta tai vallan hetki hiipii sisään. Darthin poika tykkäisi kyllä osittain tästä meidän touhustamme. Kun joka päivä somessa julkaistaan toinen toistaan herskyvämpiä meemejä, joissa kerrotaan, johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on nostaa johdettavia ylöspäin. Vaderin pojalla on tapana, motivoida porukkaa, käyttämällä voimaa siihen, että todella nostetaan toisia ylöspäin. Ilmassa roikkuva kuristaminen, voiman väärinkäytöllä on yksi hänen lempiharrastuksistaan. ”Hei, tämä tyyppi osaa kävellä ilmassa”. Kovin tuttua suomalaisilta työpaikoilta, jossa kukaan ei tiedä missä mennään ja mielipiteet annetaan sinulle, jos niitä halutaan kuulla. Ei kitinää, riittää kun Hr ohjelmistossa nolla muuttuu ykköseksi. Pidetään suoritusvalot vihreänä. Tulospalkkio se on mikä kannattaa. Vai onko joku kehittynyt paremmaksi? Onko jonkun elämästä tullut parempaa?
Darth ei tykkäisi tekosyistä, joilla yrität selittää suorituskyvyttömyytesi.
Ei tippaakaan. Hän kyllä muistuttaisi tuttuun tyyliin sinua kuristaessaan, että hän kaikessa murhanhimossaan on kuitenkin paljon keisaria anteeksiantavaisempi tyyppi. Jos sinä et keksi uusia tapoja motivoida, eli saada porukkaa liikkeelle, niin hän kyllä keksii. Ja mihin helvettiin hän sinua enää siinä kohtaa tarvitsee.
Käy kuten työpaikalla, jossa työntekijä juuri kertoi, kuinka heillä on kehityskeskusteluita työnantajan kanssa. Joka kerta, kun joku on tavallisen hiljaisen hyväksyvän nyökyttelyn sijaan kertonut jotain oikeaa kehityskohtaa. Ovat naamat vaihtuneet vieressä. Siis perinteiset potkut kiukuttelijoille. Tarinankertoja juuri pakkasi tavaroitaan, kun oli ilmoitettu, että nyt riittää. Hän ei moittinut työnantajaa, että näin kävi. Stressi kuulemma vain kalvaa sisältä. Tämä on jotain, minkä kanssa hän ei halua elää, jos valita saa. Nyt hän vain haluaa odottaa edessä häämöttävää loppua. Kiva saada pitkän irtisanomisajan suojaama palkka. Siinä voi lomailla mukavasti, ennen kuin aloittaa aikanaan uudessa työssä. Johan tässä on lomaa kaivannutkin. Voit vaan kuvitella työtehoja odotusajalle. Keisarikunta kiittää. Pomot saavat silti tehokkuusbonuksia. Kun lasketaan vain potkujen tuoma hetkellinen hyöty. Kukaan kun ei laske, mitä maksaa, kun työt jäävät tekemättä ja asiakkaat lähtevät. No, se on sitten seuraavan pomon ongelmia. Nyt kiinnostaa vain seuraava tulospalkkio.
Tästä ”minulla on oikeus” hyssyttelystä ei Darthin poika tykkäisi sitten yhtään.
Näille lusmuille pitäisi voida heti järjestää edes joku työtapaturma. Mikä ihmeen irtisanomisaika. Ei nyt saatana Imperiumin kuulu maksaa vätyksien elämää. Onneksi keisari on sentään politiikan miehiä, niin hän ei anna oppipojalleen suoraa lupaa hävittää kaikkia lusmuja kerralla. Kuten Darth sen tekisi. Uskollisena alamaisena, Vader tekee sen mitä käsketään. Ja hän saa kyllä läsnäolollaan yleensä sopivasti vauhtia tekemiseen, mutta harmittelee usein sitä, että pitää olla jatkuvasti paikan päällä valvomassa. Hän toki tykkää näyttää ylivaltaansa ja nauttii, kun saa julkisesti pelotella ja nöyryyttää alamaisiaan. Mutta ei aina pitäisi joutua käydä kyttäämässä, mitä siellä työmaalla oikein tapahtuu. Ja yleensä keisari kutsuu reissulle, juuri ihonhoito upotuskylvyn aikaan. Mieti vähän, kuinka työlästä on pistää tuo puku päälle monta kertaa päivässä. No, pakko mennä, kun ei ne muuten saa mitään aikaan. Keisari on kyllä yrittänyt opettaa Darthille, että itseään säästääkseen, tulisi pelon sijaan, kiihottaa omia tähän Imperiumin uskontoon. Kuten eräs Adolf niminen johtaja teki maa planeetalla, jokin aika sitten. Mikään ei voita joukkoa kiihkouskovaisia, jotka palavahenkisesti nolla suvaitsevat vääräoppisia. Ja rankaisevat itse itseään huonoista suorituksista. Riittäähän meillä muutenkin Imperiumissa väärin perustein laittomasti vangittuja työorjia. Heitä voidaan kupillisella kaurapuuron kaltaista päivässä, käyttää pitkän aikaa pakkotyöhön, ennen kuin kuolla kupsahtavat. Ja kyllä siihen voi luottaa, että vartijat hakkaavat oikut pois pelleilijöistä. Aivan kuten on opetettu. Annetaan siis uskolle mahdollisuus, siellä missä sitä kaivataan. Kyllähän Vaderin pojan pitäisi tämä voima ymmärtää. Taitaa vain tykätä pitää kaiken itsellään.
Keisari taas ei tykkää yhtään, näistä nykypäivän somen tuomista tietovuodoista.
Hyvä suunnitelma on hyvä, vain jos se pysyy salassa. Miten ihmeessä sitä muuten voi vallata planeettoja ilman poliittisia selkkauksia ja jotain hemmetin vastarintaa. Ne vastaan laittajat pitää muutenkin löytää ajoissa ja lähettää mukavalle lomalle laavan täyteiselle safarille. Onneksi voi aina lähettää pari tähtientuhoajalaivastoa Darthin säestyksellä muistuttamaan porukkaa, miten käy, jos tietää liikaa. Siellä tarjotaan kehityskeskustelua, jossa poistutaan kahdesta ovesta. Ensimmäinen ovi menee takaisin töihin ja toinen energiaksi, tähtituhoajan lämmitysjärjestelmään.
Darth usein ihmettelee, miksi porukka on niin innostumatonta. Kun hän niin innokkaasti luo kuvia maailmoista, joita ollaan menossa valloittamaan. Ja kertoo, kuinka te reppanat saatte olla osa tätä suurta tulevaisuuden hahmotelmaa. Ei siis pidä valittaa oloista ja varusteista, kun olette tällaisen suuren lahjan jo saaneet. Sitten Darth näyttää tulevan vuoden tulospalkkiomallia ja virneen voi aistia kypärän alta. Samalla hän ajattelee ajattelemattomasti ääneen ”Tähän joudutte mokelot jo tekemään hieman töitä, jos meinaatte palkkioille päästä”. Kukaan ei kuitenkaan kulmaansa hetkauta tähän kommenttiin. Jokainen tietää, mitä tapahtuu, jos elehtii jotenkin huomiota herättävästi. Darth tykkää vaihtaa porukkaa. Pysyy askel virkeänä ja tulee mukavasti kurinpitotarvetta. Ryhmäkuri pitää lopusta huolen. Porukka on siis opettanut toisensa oppimaan nopeasti, että väärät liikkeet ja äänenpainolla alkamassa olevat lauseet tukahdutetaan raivokkaasti. Ennen ensimmäisen tavun muodostusta. Ei tule turhia selkkauksia ja kitkaa vastavoimiin. Kaikki lupsuu mukavasti. Hassua tässä on se, että kukaan nykyisistä työntekijöistä ei ole koskaan nähnyt, että Vader itseasiassa ilma kuristaisi ketään. Mutta kulttuuri värisee vahvasti pitkin sukupolvia ja muokkaa käytöstä, vielä kauan kokemuksien jälkeen. Sellainen on kulttuuri, tarinat ovat vahvoja.
Keisarilla on muitakin ongelmia. Kuten, miten saada kuulustelutietoa vangeilta, kun heitä tapetaan liian nopeasti, liian ankarilla kuulustelutavoilla. Eikä Darth ole mitenkään helposti uudelleen mitoittamassa, uusia voimatasojaan. Hän niin kovin mielellään tykkää käyttää ja näyttää. Hänellä onkin tapana sanoa ”olipas vahva niska”. Darth myös tykkää kertoa alamaisille, että kannattaa olla ahkera. Teidät muuten korvataan uudella työpaikkailmoituksella huomattavasti nopeammin, kuin hautaustoimistonne ehtii laatia muistokirjoituksenne. Samalla Darth kertoo uudesta kirjastaan. Hän on rustannut teoksen, jonka hän on ristinyt viisauden taiteeksi. Hän tiivistää kirjan opit yhteen lauseeseen.
”Kaiken viisauden alku, on tietää kenelle antaa jakamaton huomionsa, muistaa näyttää kuinka keskitytään olennaiseen, opettaa mihin päädytään epäonnistumisesta, ja ymmärryttää kuinka oma vastuu ei pääty kuolemaan”.
Sitten hän päättää yksinpuhelunsa mietelauseeseen. Mehiläinen ei koskaan hukkaisi aikaansa, yrittäessään opettaa kärpäsille, miksi hunaja on parempaa, kuin paska.
Darth pääsee vieraaksi suomalaisen työyhteisön tyhy-tyky suunnittelupalaveriin.
Ensimmäisenä aiheena on työturvallisuus. Yrityksessä on sattunut tapaturma ja tähän koitetaan löytää korjaavia toimia. On tullut syyte. Ensimmäisenä Darth pyytää selvitystä, että miten ihmeessä on todistettu, että tapaturma sattui juuri työpaikalla. ”No, työntekijän käsi oli repeytynyt irti ja tippunut sorvin sisään, täällä työpaikalla”. Sitten hän pitää puheen, jossa kertoo, kuinka Imperiumin miinanraivaajan keskimääräinen elinikä on vain kaksi minuuttia. Eli tuleehan työnkuvan mukana, jo tieto siitä, että työhön kuuluu tietty riski, joka oli siis tiedossa. Henkilökohtainen valinta. Hmm. näinhän se tosiaan on, yksilön valintaa ei voi tästä poistaa. Tuomari tulee kuitenkin haluamaan nähdä perehdytysprosessin kokonaisuudessaan. Ja koska työhöntulon terveystarkastuksen haastattelussa kysytyt, kuuletko, kuulen, näetkö, näen, vastaukset eivät aivan kata koko työturvallisuusprosessia. Voi tästä tulla hieman ongelmaa tuomioistuimessa. Darthilla välähtää. Hei, mehän saadaan kyllä ne perehdytyskupongit jälkikäteen tehtyä. Ja tämä jäljellä oleva porukka kyllä vetää nimet niihin papereihin, kun heitä siihen hieman kannustetaan. Sitten tuon itsetuhoisen tyypin allekirjoituksen löydämme varmasti työsopimuksesta. Jos jotain olen kaikkina näinä Imperiumin johtajavuosina oppinut. On se, että aina voi luottaa siihen, että kaikki lupaukset vaaditaan kirjallisesti. Joten tuosta nimi voidaan turvallisesti kopioida siihen kuponkiin. Eiköhän näillä helpota. Katsos, emme voi millään perehdytyksellä olla koko ajan valvomassa ja mikään Kuponki ei poista yksilön oman valinnan mahdollisuutta. Ai, että. Turvassa ollaan.
Joku yritti tähän mainita, että työpaikalla on tosissaan huonoa turvallisuuskäytöstä ja kyseinen tapaturma sattui siitä syystä, että kuorma-auton jarrurumpuja muokkaavan raskassorvin turvakaukalo oli ohitettu laittamalla poranterä turvakytkimen väliin. Laitetta pystyi siis operoimaan ilman turvalaitetta ja tästä syystä työntekijän käsi oli napannut hanskasta sisään ja repeytynyt olkapäästä asti irti. Että, kyllähän työpaikka on tähän vähän niin kuin vastuullinen.
Tässä kohtaa Darth hieman hermostuu ja muistuttaa, että ei sen tomppelin olisi tarvinnut kättään sinne sorviin työntää. Vaikka hän olikin edellisellä tutustumiskäynnillä, ohi kulkiessaan tainnut hieman opastaa työntekijälle, miten sorvia voi käyttää ilman turvalaitetta. Katsos, hänet pyydettiin tänne konsultoimaan tehokkuutta Imperiumin tapaan ja tässä oli selkeä tehostuksen paikka. Tomppeli siinä ohi mennessä kitisi, että ei tämä yli iso jarrurumpu mahdu sinne sorviin, kun turvakaukalo lasketaan alas. Minä sanoin, että mahtuu. Ja osoitin ensin poranterää siinä pöydällä ja sitten turvakytkintä. Että, nyt pitäisi sitten valita, sitä tehoa, tai energiahukkaa. Kyllä tuolla porukkaa riittää, jonoksi asti. Ja älkää nyt yhdestä kädestä surkutelko. Ja onhan sillä toinen. Eikä se ollut vielä saanut tarpeeksi palkkaa, että yhtiö olisi työkyvyttömyyseläkevastuussa. Yhteiskunta maksaa. Skumppa auki. Jokos se on lounasaika?
Sitten Darth kohtaa nykyaikaisen johtamistavan.
Hän kyllä tykkää siitä, että työntekijöitä yritetään motivoida parempiin suorituksiin. Hän ei vain ymmärrä ollenkaan sitä, että mikä ihmeen laki kieltää kirjaimellisesti repimästä vauhdin työntekijän selkänahasta. Ei heillä Mustasaarilla ole tällaisia ongelmia. Ja eikös robotit ole jo siinä vaiheessa, että nämä ylityökorvauksia kitistä vinkuvat, saadaan korvattua tehokkaammilla tuotteilla. Heilläkin on jäljellä olevilla orgaanisille työapinoille virikeseteliä vastaava ruoka-ajastin, joka on sidottu tuotannon tehokkuuslukuun. Ei tehoja, ei ruokaa. Toimii kuulemma, kuin junan vessa.
Darthille sitten esitellään yrityksen lukuisien kehitysseminaarien päätöksiä. Ahaa, sitä ollaan siis käyty firman piikkiin ryyppyreissuilla ja huoraamassa, tehty siellä hyviä päätöksiä. No mitäs näistä päätöksistä on nyt sitten saatu aikaiseksi. Tähän hän kuulee taas kootut selitykset, kuinka tässä on ollut vähän kaikkea. Samaan aikaan pöydällä alkaa leijumaan kynäteline, jonka Darthin hampaita yhteen pureva, käden nyrkkiin puristus saa aikaan.
Ilahduttava ääni kuitenkin keskeyttää Darthin raivon. Minä olen saanut tuotannon tehokkuuden uuteen nousuun. Annoin joka toiselle työntekijälle potkut ja pistin jäljellä olevat tekemään myös toisen työt. Jos jotain jää tekemättä, niin käsken vain kasvotusten kuittaamaan työt valmiiksi toiminnanohjausjärjestelmään. Sitten kiinni jäädessä, käsken vetoamaan ohjelmistovirheeseen. Näin saadaan asiakkaalta lisäaikaa korjata reklamaatio. Käskytetään reppana korjaamaan puutteet saman päivän aikana. Ja asiakas on tyytyväinen. Nyt tekijä korjaa virheensä kaikessa hiljaisuudessa, koska muuten saa potkut kirjallisten ohjeiden vastaisesti toiminnasta. Kun oli kuitannut tekemättömiä töitä valmiiksi. Sitten jos tekijä syyttää työnantajaa vilpistä, niin kysytään, onko todisteita. Tässä tulee vähän, niin kuin lainaa työajalle. Se on ihme, miten anteeksiantavaisen joustavia asiakkaat ovat, kun niille kertoo vaikeuksistaan. Darth hymyilee kypärän alla. Nerokasta. Ottakaa tästä herrasta oppia. Täytyy vain muistaa skannata työntekijä aina ennen keskustelua äänityslaitteiden varalta. Onko niitä skannereita hankittu jo tarpeeksi. Niitä kuulemma saa jo oven karmeihin integroituna, että ei tarvitse enää niin paljon käsityötä huijarit paljastaakseen. Nerokasta.
Luottamuksen herättäminen on avainasemassa.
Darthilla homma toimii, koska kukaan ei todellakaan epäile hänen omistautumistaan. Päivän selvää on se tosiasia, että nuhteettomuuden lisäksi, myös teholuvut pitää olla kunnossa tai päätyy biopuristimeen energialaitokselle. Ja sinnekin pitää soutaa ihan itse, Auschwitz malliin. Sähkökaulapanta pitää huolen soutamisinnosta. Tätähän tämä suloinen suomen lainsäädäntö hakee tällä hetkellä, kun irtisanomissuoja muuttuu pian täysin suojattomaksi. Välissä piti sentään olla riittävä peruste potkuille, mutta jatkossa ei sitäkään. Itse en ole kaksikymmentäviisivuotisen johtamisurani aikana koskaan kärsinyt niistä ongelmista, joiden avulla nyt laki lakiuudistuksilla yritetään johtajan elämää helpottaa. Kyllä aina on omat ladut jokaiselle löytyneet, jos siihen on tarvetta ollut. Ja ihan miehekkäästi, ilman vilunkia. Jos todisteet pitää vettä, niin ei sitä mikään enää muuksi muuta. Vai muuttaako? Kovin usein tuntuu aika lipuvan ohi ilman tavoitteita ja sitten, kuin ihmeen kaupalla ongelma onkin edessä. Miten ihmeessä tässä taas näin pääsi käymään. Sanat kaikuvat ikuisuuteen pöllähtäneen johtajan huulilta.
Näen tätä lähes päivittäin, melkein joka kerta kyseessä on inhimillinen osaamattomuus hoitaa tonttiansa. Ei siis mitenkään ihmisen oma syy. Mistä olisi tullut malli oikein tekemiseen, jos malli puuttuu, siinä kysymys. Johtajan paikka on tuulinen ja yksinäinen. Siellä ei ole kavereita varmistamassa, että työkaveri onnistuu. Kukaan ei jaa työkuormaa ja vielä vähemmän vastuuta. Hallitus potkii nilkoille ja seuraava myrsky näkyy jo horisontissa. Miten tehdä vaikeat päätökset, toimeenpanna ne samassa järjestyksessä. *Nukkua yönsä rauhassa tuohon kaiken keskellä. Näitä olosuhteita tulee jälleen kerran ymmärtää. Meillä täällä planeetta maassa on ihmisiä, jotka kärsivät monenlaisista kammoista ja suurin osa niistä kumpuaa turvattomuudentunteesta. Darthin pojalla ei kaukaisessa galaksissa ole tätä näkökulmaa pohdittavana. Totta kai sielläkin on sotaa ja orpoja. Herra Vader pitää siitä huolen. Tai siis on, jos henkiin jääneet pääsevät luikertelemaan huomaamatta ohi. Vahvat orjiksi, heikot energiaksi. Tai ainakin siihen asti, kunnes viimeinenkin vastarinta on nujerrettu ja galaksin herruus tavoitettu. Sitten pitääkin keksiä muuta puuhaa. Ehkäpä ikuisen elämän tavoittelu on sitten seuraava mustan ruhtinaan arvoinen suuntima.
*Olen aina nukkunut kuin lapsi. Olen tätä miettinyt vuosikymmenten varrella. Mistä ihmeestä tässä pommien paukkeen keskellä, tuo rauha oikein tulee. Yksi asia on se, että treenaan maailman huipulla kovaa voimanostolajia ja lihasten piiskaaminen äärimmilleen tuo anaboliaa kehoon. Vahvat hormonit kortisoli ja testosteroni kohtaavat, jää kortisoli aina kakkoseksi. Ennätyspainot ja sarjat tuottavat Adrenaliinia, joka menee kaiken yli. Ikään kuin nollaa hetkellisen kortisolin. Tästä syystä treenin jälkeen on aina hyvä fiilis. Aivan sama, mitä paskaa on juuri päälle kaadettu. Viime aikoina olen myös ryhdistäytynyt ruokavalion osalta. Vyötärö kaventuu ja virrat ovat päällä. Inbody 970 pistää hymyn huulille. Itke nyt siinä elämän kurjuutta, kun Ferrarissa on tuhat heppaa ja moottorin ääni peittää kaikki muun maailman mölyt taakseen. Toinen asia on tietysti eletty elämä. Kerran ruokansa kerjännyt osaa suhtautua maailmaan hieman muuta maailma tyytyväisemmin, jos vain kaurapuuroa riittää. Katos, mikäs stressi tässä olisi, kun kukaan ei edes osoita aseelle päähän.
Kukaan ei ole tulossa sinua pelastamaan, se pitää tehdä ihan itse.
Jos jotain pitää ottaa opikseen, niin tiedä nyt ainakin sen verran, mitä vastassa on. Darth Vader on kohtuuton ja asiaton. Vaikka tekisit mitä, niin et ole koskaan saanut mitään aikaiseksi. Ja vaikka näyttäisit numerot tililtä, niin silti kyseessä on vain muiden sinulle tekemä alku ja sinä olet vain loisinut tiesi tähän. Sinua siis vähätellään. Parhaat loiset kertovat aina, että idea oli oma, kunnia siis minulle, ei sinulle. Sitten sinulle kerrotaan, että työstäsi on tehty päätöksiä ilman sinua. Selän takana. Darthin pojalla on tapana kertoa nämä nolaukset vielä julkisesti, jotta voi nautiskella tukahdutettuja vastakaikujasi. Itkeä saa, mutta se ei saa näkyä ulospäin. Valta antaa nautintoa, sen väärinkäytöstä tykkäävälle. Selvää on vain se, että mikään ei riitä. Hyvä työ palkitaan lisätyöllä. Sen sinä olet ansainnut. Joskus keskiarvo on ihan hyvä juttu, kun ääripäät yleensä nauttivat ylimääräistä huomiota. Kysymys kuuluu, että seurataanko oikeita lukuja, siinä kysymys. Seurataanko niitä lukuja ollenkaan?
Yksi asia on aivan varmaa. Vader lupaa liikoja, mutta ei toimita. Pääset korkeintaan rukoilemaan, että hän ei muuta sopimusta enempää. Jos Darthin pojalle pitää jostain pisteitä antaa, niin hän todella osaa hommansa ja näyttää sen sinulle mielellään. Eikä tämä vaadi paljonkaan pään aukomista. Jotain, mikä loistaa suomalaisesta johtamisesta kirkkaasti poissaolollaan. Viimeksi tänään sain tietää, että ylin johtaja oli henkilöstön kehityspalaverissa ”omin sanoin, avautumisseminaarissa” sanonut. Että, työnjohdon kuuluu osallistua työhön kentällä. Siellä mennään kevyellä mallilla ja matalalla organisaatiolla. Kaikki tekee, kunnes kaikki on tehty. No, kun ei vaan tee. Viimeksi jouluna oli työnjohto soittanut ja kysynyt, missä ne joulukahvit juodaan. Eikös edes tässä asiassa tuon pitäisi mennä toisin päin.
Tässä opitaan luottamaan, että ei tule mitään.
Jankkaaminen tuottaa vain ärsytystä. Alkaa ahdistaa. Vaikea keskittyä mihinkään, kun työrauha puuttuu. Onhan se vähän hassua. Yrittää nyt mikromanageerata, kun ei itse tunne yksityiskohtia. Viedään kuin kuuluisaa pässiä narussa. Parasta, kun vielä päälle todetaan, näin on meillä aina tehty.
Ehkäpä nyt olisi aika muuttaa toimintaa. Vai mitä se Einstein tästä sanoi. Tottahan toki sitä voi säästäkin puhua ja viedä kiusallisen hetken huomion sinne. Yleensä vain hetken päästä ollaan taas aiheessa ja eiköhän sieltä joku menneisyyden trauma nosta päätään. Miksi ei siis tälläkään kertaa onnistunut. No mutta, kun tässä on ollut vähän kaikkea. Vähempikin kiusaaminen imee elämänilon ja viimeisetkin energianrippeet ulos sinusta. Ihmistä kannattaa aina loukata, kun se tunneäly on muutenkin aivan liian yliarvostettu laji. Eihän tässä mitään lapsia olla. Jos jotain arkipäiväisen yhteistä pitäisi kykenemättömän itsensä johtajan ja Vaderin pojan väliltä etsiä, niin molemmat ovat herkkiä ottamaan itseensä. Siinä Missä Darth kuristaa sinut ilmassa, johtaja syyttää aina muita virheistään ja uhkailee sinua lähettämisellä. No, harvoin kukaan huomaa omia virheitään. Siksi valmentajallakin on valmentaja. Keho ja mieli. Moni haluaa, että virrat olisivat päällä. Sinne on onneksi yksinkertainen polku. Tiedätkö sinä missä mennään?
Tänä päivänä elämän rakennusenergiat valuvat suureksi osaksi älylaitteisiin. Se on surullista kaiken mölyn keskellä, että ihminen, joka istuu kahvilassa vain kahvia nauttien, ilman puhelinta, tablettia tai tietokonetta, on kummajainen. Hänen täytyy olla joku psykopaatti. Ei sillä varmaan ole edes televisiota. Hän nyt vain sattuu olemaan sen pankin johtaja, jonka asiakkaaksi sinä haluaisit. Hän ei käytä aikaa purkan jauhamiseen. Kysymys kuuluu, haluaako hän sinua sinne ylipäätään ja onko sinulla sinne mitään talletettavaa. Sitä voit miettiä samalla, kun juot kupillisen, hänen omistamassaan kahvilassa. Jonka hän osti, vain kun ei osannut tehdä itse hyvää kahvia, ja halusi varata pysyvästi oman lempi pöytänsä maisemineen. Mieti sitä, kun seuraavan kerran nautit vielä yhden tunnin Netflixiä, silmät unesta luimien. Olisiko jo aika mennä nukkumaan?
Pistähän toimeksi, sinusta on, usko siihen.
t. Antti