Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Tekopyhä. Tuo on sana, jota harvoin enää kuulee. Inkvisition aikaan rangaistus oli hieman toisenlainen, kuin nykyään. Itselle sana tuli mieleen, kun menneellä viikolla eräs saarnamies osoittautui olevansa vain kuumaa ilmaa. Samalle viikolle sattui onneksi osumaan myös aito hengellinen suunnannäyttäjä, jotta uskoa palautettiin. Onneksi on vielä ihmisiä, jotka tekevät mitä sanovat.
Olen usein katsonut peiliin ja kysynyt samalla, kuka olet. Yleensä yhdistän kysymyksen pieneen rukoukseen. Samat sanat toimivat kotona rakkauden parissa, lasten kasvatuksessa ja työpaikalla paremman työelämän luomisessa. Jotain, minkä hyvä johtaja on oppinut kysymään heti alkuun. Ja jatkamaan hiomista, jotta paha ei pääse perimään. Ai mikä se kysymys on. No hyvä on, tässä se tulee.
”Mitä odotat minulta?”
Näitä peiliin katsomisen hetkiä on varsinkin silloin, kun tunne ei vastaa vaadittua työskentelytasoa. Kun kerta toisensa jälkeen, selkään pitää ottaa suomenennätysraudat, ja tehdä sarjaa painolla, joka voi tappaa. Tulee aina silloin tällöin mieleen, että olisi myös helpompia tapoja kunnioittaa temppeliä. Silti, kun fiilis ei ole sellainen, että tänään nostetaan ennätyksiä. Katson peiliin. Tähän asti se on kannattanut joka kerta. Ja kun rukouksiin vastataan, alkaa miettimään todennäköisyyksiä. Mieleen jää vain yksi ajatus ja se kannattelee tulevaisuutta. Mihinköhän minä vielä pystyn?
Tiedätkö millä tasolla seilaat?
Sitä voi ajatella, että muut ovat jotenkin menestyneempiä. Kauniimpia tai vahvempia. Heidän henkinen tasonsa on jotain, mistä itse vain haaveilet yön hiljaisina tunteina. Sitten tulee todellisuus eteen. Ei ne tietäjät olleetkaan yhtään enempää tietäjiä. Ne olikin vain näyttelijöitä. Ja sinun polkusi nyt vain sattui risteämään heidän kanssaan. Sinä vain näyteltyä kohtausta ihmettelit. Tälläkin kertaa kyseessä oli onnellinen vahinko. Onnellinen siksi, että tällä kohtaamisella sinulle näytetiin kuka sinä olet suhteessa toisiin. Ei huono paikka ollenkaan. Mistä sinä muuten tasosi tiedät?
Kilpailu sen paljastaa viimeistään. Ja kun ihminen valitsee kaiken mitä tekee, joko pelosta tai rakkaudesta. Niin nyt sinulle näytetään, kumpaan jengiin kuulut. Oletko ystävä vai vihollinen. Oletko sinä tyyppi, jolle tehdään tilaa siellä polulla. Se, jolle pidetään ovia auki. Sinä ehkä mietit, että onpas kerrankin kohteliaita ja hyvätapaisia ihmisiä ympärillä. Sitten totuus paljastuu. Sinulle pidettiin ovea auki, koska sinua pelättiin. Ei haluttu kokeilla, mitä tapahtuu, jos oven läväyttää naaman edestä kiinni. Jos ovi lävähti, niin pelko on jo niin todellinen, että ei haluttu jäädä katsomaan. Vain juostiin karkuun. Eikä siinäkään mitään. Eläin on terve, kun osaa suojella itseään. Mutta kun ihmisistä puhutaan, niin arvostusta nauttiakseen, tekojen pitää noudattaa sanoja. Johan se vaari vainaa opetti, että tavoistaan mies tunnetaan. Ymmärtäisin kyllä tilanteen paremmin, jos kyseessä olisi milleniaali teinipissis, ja sukupuoleen katsomatta. Nyt edessä oli saarnamies, joka ei tee kuten saarnaa. Onneksi tuli balsamia uskolle, kun vastaan tuli toinen, oikea saarnaaja. Tällä kertaa kyseessä oli oikea ystävä, joka tekee parhaansa, että ystävällä on hyvä olla ja ajatukset kirkastuvat. Aivan parhaiten vietettyä aikaa. Siinä usko vahvistuu.
Uskoa on monenlaista. Uskot, että palkka tulee palkkapäivänä. Muuten et menisi töihin. Tämä on kuitenkin uskoa asioihin, jotka olet jo nähnyt, eikä ole syytä uskoa toisin. Usko on siis kykyä nähdä asioita, joita ei vielä ole tapahtunut. Vaikka uskoisit uneesi, jossa herra puhui sinulle. Totta se on, jos sinä uskot siihen. Menit kumpaan suuntaan tahansa, olet aivan yhtä oikeassa. Usko uneesi, usko unelmiisi. Ystävä ei ole sellainen, joka halaa, kun se sattuu sopimaan kohdalle. Ystävä halaa, koska sopii ajan, jolloin se hali osuu varmuudella kohdalle. Opi ero. Opi nopeasti.
Olen saanut lahjan päästä tasolle, jota en ajatellut itselleni mahdolliseksi.
Ei ettenkö lapsenintoisesta sydämestäni aina pyrkisi parempaan. Mutta en koskaan ajatellut sen isompia, kuin seuraavaa harjoitusta. Oli sitten kyseessä punttitreeni tai seuraava päivystyskeikka tuntemattomalla tontilla. Olen kunnioittanut temppeliä ja pyrkinyt parempaan. Taso nousee. Ei ne kitara soolot olleet niin kovin kummoisia alkuun, mutta nyt niitä kuuntelee jo hurmoksessa. Samoin käy kaikkien mukaansa tempaavien asioiden parissa. Ajantaju katoaa ja virta vie mennessään. Kun virta vie tarpeeksi usein, tapahtuu kauniita asioita. Ei sen saavutuksen ollut tarkoituskaan olla helppoa. Eikä tämä vapaan elämän pullamössö ole mitään kärsimystä. Toki tauteja tarjoillaan ja varomattomalle enemmän, kuin varovaiselle. Mutta silti jatkat kasvamista. Meitä ei luotu olemaan vähempää, kuin suunnittelupöydällä raapustettiin. Mikään muu on luonnotonta. Eläin ei tapa itseään. Miksi ihminen tappaa. Jossain vaiheessa väärä kuiskailija sai sinusta otteen. Olet viisaampi, kuin luuletkaan. Ethän sekoita paskaviemäriä kiertämään juomaveteen, vaikka vettä sieltäkin tulee. Joskus pitää toki hieman testata, jotta tietää mistä kahvasta kannattaa kääntää. Miksi ihmeessä antaisit kenenkään tehdä sinusta vähempää, kuin voit parhaimmillasi olla. Varo vain ottamasta ohjeita, kun väärä ihminen sitä tarjoaa. Myrkky on myrkkyä, ihan sama kuka sitä ojentaa. Tiedät kyllä. Kuuntele sisintäsi. Usko kerrasta.
Oletko miettinyt, mitä seuraava tason nousu sinulta vaatii?
Koska aika ja energia on rajallista, suorittelen liittoutumaan. Älykäs etsii kumppaneita, jotka voivat auttaa asiaansa. Tilanne voi olla sellainen, että et kehtaa tai osaa pitää meteliä itsestäsi ja siksi mahdollisuudet kulkevat ohi. Älä käsitä väärin. Suurimman osan pitääkin jatkaa seilaustaan, koska loiset eivät sinua auta. Hyvin harva yhteiseliö tuo oikeasti mitään yhteistä hyvää. Olet jo oppinut olemaan olematta mitään mieltä, ennen kuin on syytä olla. Mutta jos et kysy, mitä toinen tuo pöytään, niin sinusta tuli juuri loisen elättäjä. Eikä tässäkään mitään ongelmaa, paitsi jos tämä tulee yllätyksenä.
Myyntimies soitti saarnamiehen organisaatiosta. Yritti myydä ylivertaista tuotetta. Kun kysyin, että mitä itseasiassa olisin ostamassa. Eli mitä siis ostoksella saisi hyötyä tullessaan. Meni myyntimies hiljaiseksi. Ei luvannut kultaa ja mirhamia. Ei luvannut yhtään mitään. Syntyi epäilys huijarista. Sellaisesta, joka myy, mutta ei toimita. Kuten juuri lehdestä luettu sohvakauppias. Ei vain ostajille tullut mieleen, että sohvamies ottaa rahat, mutta ei ollut aikomustakaan toimittaa sohvaa. Onneksi eletään oikeusvaltioaikaa, niin ainakin tuomio on huijarille mahdollinen.
Myyntimies meni aivan hiljaiseksi. Annoin hieman olkapäätä ja kerroin, että vaikka en osa sinulta nyt mitään. Niin haluan auttaa sinua, jotta seuraavan kerran pärjäsit paremmin. Koska näin toimii herranmies. Opeta kalastamaan. Jotain, mikä huijarisen saarnamiehen pitää vielä oppia.
Sanoin myyntipojulle, että mieti seuraavaan myyntipuheluun, mitä voisit luvata ja onko tuo asiakkaalle ok. Jos tätä lupaamista ei ole sinulle vielä opetettu. Niin takaisin harjoitusvastustajien pariin ja uusi vauhti. Katsos, kyllä tuotteestasi pitää hyötyä olla, jotta sitä kehtaat kaupata. Sormi ei saa mennä suuhun, kun tuota hyötyä sinulta kysytään. Pitää pystyä vääntämään rautalangasta. Niin, että mitään tietämätönkin ymmärtää. Se, että itse sanot hyödyn olevan totta, ei tarkoita sitä oikeasti, kuin sinun hyötysi osalta. Todisteet pitää löytyä. Legenda kertoo, että kaveri nosti salilla hurjat raudat, mutta kukaan ei ollut katsomassa. Kun ehdotettiin kilpailua, niin kaveria ei näy mailla eikä halmeilla. Tilanne on sama myyntimiehelle, joka myy parempaa liikevoittoa, mutta oma voittonsa on vain pitkämiinus ja velkaa, jotta konkurssi ei vie mennessään. Se on lopulta aika harva, joka toistuvasti sen kolmesataakiloa maasta nostaa. Ja nyt ei puhuta raudasta. Se on vain surullista, kun saarnaaja ei itse harjoita sanaansa.
Elämä ei ole helppoa.
Silti valitset tapasi. Tässä se elämän vaikeus korostuu. Olet niin tapojesi orja, että ilman tuhoisien tapojesi kitkemistä, et pääse koskaan eteenpäin. Johan se kylväjän tarina kertoo, että aina et onnistu, mutta jatkat silti kylvämistä. Koska sinun tehtäväsi on kylvää. Joskus halla vie sadon, mutta nerokkaiden jaettujen keksintöjen ja yhteisöllisyyden ansiosta pärjäätte seuraavaan sadonkorjuuseen asti. Jos et vielä ole lukenut kirjaa Babylonian rikkain mies, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Jos olet lukenut, eikä kullan säännöt ole vielä kirkkaasti mielessä, niin lue hyvä ihminen, lue. Äläkä koskaan lopeta lukemista. Sitten, kun muistat ulkoa. Opetat viisaudet niin monelle kuin kerkeät. Jos haluat pelastaa valtakunnan maan päällä, niin opettaa sinun pitää. Se vaatii mestarin ja mestarilla on aina kyky itsessään. Mestari ei lue kirjasta, vaan ulkomuistista. Mikään ei ole selkeämpi merkki huijarista, kuin tarve katsoa muistiinpanoja, aiheesta, jonka väitit olevan sinulle kaikista tärkein. Potkunyrkkeilyn mustaa vyötä ei vain pidä antaa liian heppoisin perustein. Sitä turpaanvetokykyä tulee olla sillä tavalla, että taidot eivät jää kenellekään epäselväksi. Toki ottelun voittoon vaikuttaa moni asia ja nekin asiat pitää olla kunnossa, jos voittaa meinaa. Tieto ei ole koskaan älykkyysosamäärän mittari, siinä missä taito ilman soveltamisosaamista, ei tuo parempaa työkalun käyttöä. Huijarit alkavat änkyttämään, kun haastaja voikin satuttaa. Ei välttämättä turpaan vetämällä, mutta paljastamalla huijarin. Lopulta sinulla on vain sana. Ja jos sanaasi ei voi luottaa, niin sinusta tuli juuri arvoton. Luottamus, kunnioitus, uskollisuus. Menetä yksi, menetät kaikki kolme.
Ystävälle tarjotaan lounas.
Ystävää autetaan. Jotain minkä jokaisen menestyksestä haaveilevan tulee oppia äkisti. Maailma on yllättävän pieni paikka. Varsinkin täällä kotisuomessa. Taas tapasin kaverin, joka oli irtisanoutunut työstään. Kun työnantaja silmät pöllönpoikasena kyselee, että miksi lähdet. On vastaus selkeä. ”en halua hukata elämääni, tehden työtä, jossa vain teidän elämästänne tulee parempaa”. Viisaasti sanottu.
Oppiko työnantaja tästä mitään. Ei todellakaan. Uutta uhria putkeen. Haluavatkin vain porukkaa, jotka tekevät mitä käsketään. Koska käskyjä tulee paljon. Niitä tykätään antaa. Aina keksitään uusia hyrskyäviä tapoja kyykyttää pientä. Hassuinta tässä on se, että tiedän sataprosenttisella varmuudella, että kyseisen yrityksen omistajat lukevat näitä johtajan kirjeitä. Pitävät itseään suurina osaajina. Surullista on se, että autuaan tietämättöminä he luulevat olevansa tätä tilannetta paljon parempi ja siksi eivät ymmärrä, että kirjeissä puhutaan heistä. Kymmenkunta tuttuani on ollut kyseisessä yrityksessä töissä ja paino on sanalla ollut. Kun ihmisistä aletaan käyttämään sanaa mielipuoli, Napoleon tai natsi. Olisi tuo yhden tai kahden suusta kuultuna syytä ottaa vielä hieman kyseenalaistavasti. Mutta jatkuva putki ei mene läpi enää millään selityksellä. Oli siis pakko käydä ihan itse pienellä tutkimusmatkalla. Ja tottahan se oli. Aikuisia on kovin vaikea enää kasvattaa suoraan, kun vinoon meni. Mahdollista kyllä, mutta vaatii valtaa suhteessa heihin. Alempaa ja sisäisesti, ilman valta-asemaa, ei tule onnistumaan. Mikäs pahan kampeaisi, kun on päässyt valta asemaan, ja vielä ihan hyvään sellaiseen.
Opetin aikanaan liikaa ja nyt kärsii viattomat. Tätä, jos jotain vastaan pitää taistella. Täytyy muistaa, että kaikkea voimaa myös väärinkäyttää. Pitääkin opettaa seuraavalle saman alan toimijalle, miten haalia markkinaosuuksia, niin valta vähenee. Asiakas ostaa, jos ostaa. Siinä maailman mahtavin päättäjä. Tietoisuutta pitää lisätä. Siksi näissäkin kirjeissä opetetaan elämäntyöni hedelmiä. Opetetaan kysymään kysymyksiä, jolla huijarit paljastuvat. Ei tarvitse sitten vahingossa antaa kenenkään kärsiä. Siinä vastuullisuutta kerrakseen.
Mukavaa sunnuntaita kanssatreenaajat.
P.S. Tiesitkö, että vain pieni teko riittää paremman itsetunnon alkukipinään. Jos et muuten pysty harjoittelemaan. Niin ala tekemään pari penkiltä nousukyykkyä, aina kun nouset ylös tai istut alas. Lupaan, että hetken päästä olet jalustalla. Se on liha mikä puhuu.
t. Antti