Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Itse heilutan kapellimestarina kättä ilmassa, kun joku puhelimessa alkaa puhumaan minulle ärsyttävästi. Liike on tässä kohtaa herättäjä, joka tekee tilanteesta koomisen. Oma syke pysyy alhaalla ja on vaikea ottaa toista enää vakavasti. Hymy kuuluu äänestä. Teit toisesta pellen. Ihminen menee hämilleen, kun joku toinen ihminen asettaa rajat, joista ei pääse läpi. Rauha on taattu. Järkevä ajattelu on taattu. Suosittelen kokeilemaan. Tästä tulee samanlainen hassuttelu mieleen, kuin ajatella solvaaja alasti. Olet ehkä kuullut joskus, että solvaajalle kannattaa sanoa, sinulla on jotain hampaissa. Herätät itsesi tilanteessa muistamaan, että sinä olet ruorissa. Ja toisella ei ole mitään valtaa sinuun.
Olet yksin elämäsi vaikeimmissa hetkissä, ja tämä tekee sinusta viisaan, kypsän ja pelottoman.
Tuo ei tarkoita sitä, että ettekö voisi kerätä oikeita ihmisiä ympärillesi jakamaan elämää. Jotta on joku pitämässä kädestä kiinni. Harva saa sellaisen lähdön, että lähdön hetki olisi tiedossa ja suunniteltu. Siltikin lähdet yksin. Toki olemme kuulleet, että pitkäaikaiset puolisot voivat nukkua käsikädessä ikuisuuteen, mutta sellaista tapahtuu vain elokuvissa. Ei oikeassa elämässä. Lähdet yksin.
Kysymys kuuluu, minkälaista elämää olet elänyt. Olen kirjoittanut johonkin kirjeeseen kysymyksen, saitko tältä elämältä sen mitä halusit. Tuota kannattaa miettiä. Suurella todennäköisyydellä, jos luet tätä kirjettä, et ole lähdössä vielä mihinkään. On siis aikaa lopettaa velttous ja alkaa tuottamaan. Toki jos olet saattohoidossa, niin laita viestiä. Tulen seuraksi ja tuon pullakahvit, jos siis sattuu maistumaan. Muistellaan siinä menneitä. Sinä olet sellaisessa kirkkauden tilassa, että turhat jännitykset ja sievistelyt loistavat poissaolollaan. Eikä varomista esiinny. Puhutaan vain asiaa ja nopeasti. Korulauseet ja täytesanat korvataan totuudella ja tosiasioilla. Viisaus on lähellä. Lopusta pitää tehdä vain siedettävää ja kerätä viisaudet, kun vielä voi. Tässä olisi työelämällä paljon opittavaa.
Ole kiitollinen niille ihmisille, jotka puhuivat sinulle kuin voittajalle. Vaikka voittaja oli vielä kaukana sinusta.
Itselleni on parhaiten jäänyt mieleen alku-uran aikainen voimanostofani. Hänellä oli tapana kirjoitella ja puhua minusta kovin ylistävään sävyn ja povata tulevaisuutta, josta saatoin vain unelmoida. Samaan aikaan kateus tuli lähellä ja tapahtui paljon turvattomuutta ympäristöön luovaa bolemiikkia. Syitä on monia. Yksi suurimmista oli väärä jengi ympärillä. Tämän sain oppia vasta loukkaantumisen kautta. Ja sitten tajusin arvostaa itseäni enemmän. Voi kunpa vain oppisit arvostamaan itseäsi.
Fani loi minuun uskoa ja antoi energiaa. Tuli sellainen tunne, että tuolle tyypille haluan näyttää mihin pystyn. Tarpeeksi monta kertaa tätä, niin olet matkalla sinne, minne halusitkin. Aivan sama, mistä lajista on kyse. Suosittelen silti, että lataat lippaaseen muitakin lajeja. Ettei sielun eheys ole yhden lajin varassa. Kun yksi menee, menee kaikki. Itselleni on monta harrastusta. Työ, yrittäjyys, opettaminen, voimanosto, soitan kitaraa ja teen lauluja, kirjoitan kirjeitä ja kirjoja, pidän podcastia, opetan lähitaistelua ja itsepuolustusta. Näistä jokaisessa lajissa olen ruokaketjun huipulla. jokaisesta voin tehdä leipäni. Ei etteikö voisi mennä paremmin ja en voisi olla parempi. Ei todellakaan. Jos jotain olen oppinut, niin nälkä pitää olla. Nöyrästi vaan töihin. Muuten loppuu liike ja kehitys. Kyse on kuitenkin googlen ihmeellisestä maailmasta. Katso tuloksia ja ymmärrä tasosi. Kysymys on kyvyistäsi ja vaikuttavuudestasi. Mitä ylemmäs nouset, sitä enemmän yksin olet. Harva jaksaa päätyyn asti. Edes yhden asiana kanssa. Puhumattakaan useamman asian parissa. Harvasta on tekemään sen mitä tehdä pitää.
Raha ei ole tärkein asia.
Vaan kyky ajatella kirkkaasti, tässä hemmetin sekamelskaisessa maailmassa, joka on suunniteltu sekoittamaan sinut pyörryksiin. Koko ajan joku houkutus sinua nuoleskelee. Jos ei joku huijari, niin sitten se Alien naamahalaaja, joka on kuristunut kätesi ympärille, ottanut vallan. Katsot puhelimesta somea, kun muuhun et enää pysty. Se joka tätä voimaa hallitse, tulee olemaan tulevaisuuden voittaja. Niin pahasta riippuvuudesta on kyse. Joku nero teki koko maailmasta huoransa.
Mikä haluat oman kohtalosi tässä pelissä olevan. Entä lastesi kohtalon. Lapsi kitistä vinkuu ja pahimmillaan huutoitkee, kun häneltä viedään puhelin pois. Vieroitusoireet ovat fyysiset ja niin voimakkaat, että lapsi saattaa sanoa ääneen, mä en selviä tästä. Vanhemman tehtävä on viedä se puhelin pois ja keksiä tilalle jotain muuta. Opettaa tasaisen säännöllisesti, että elämässä on ja pitää olla muutakin. Lahjaksi läksyistä, voit olla hetken puhelimella. Mutta nukkumaan meno rauhoitetaan. Tuntia ennen, teet jotain muuta. Kuten syömme yhdessä iltapalaa, johon nämä Alien laitteet eivät pääse mukaan.
Tätä kirjettä kirjoittaessa, muu maailma katoaa täysin. En ajattele mitään muuta, kuin päivän ja viikon tapahtumia. Melkein parasta terapiaa, mitä olemassa on. Olen tehnyt tätä satoja kertoja ja aina vaan paranee. Olen ehtinyt miettiä, että toivottavasti mikään ei vie tätä pois. Että, en pystyisi enää kirjoittamaan, opettamaan, jatkamaan tätä opiskelutyötä. Ehkäpä keinoäly ja tekniikka mahdollistavat joskus jopa ajatuksen siirtämisen tietokoneen ruudulle. Sitä odotellessa. Sitä odotellessa.
Elämässä ei ole kyse itsensä löytämisestä, vaan itsensä kehittämisestä.
Kerron sinulle lyhyen version tarinasta, jonka olet jo kuullut, jos olet käynyt lapsena pyhäkoulussa. Herra antoi talentteja kolmelle miehelle. Talentin ollessa rahaa tai kyvykkyyttä. Ja osalliset olisivat voineet olla ihan yhtä hyvin naisia, mutta sattuivat nyt vain tässä tarinassa olemaan miehiä.
Herra antoi yhdelle yhden, toiselle kolme, ja kolmannelle viisi talenttia. Kun tilivelvollisuuden hetki koitti. Herra otti kaikki talentit ja antoi ne kaikki kolmannelle miehelle. Koska hän oli tuplannut talenttiensa määrän. Talentit siis annetaan sinne, missä niistä on paras hyöty. Ei helmiä sioille.
Näin käy siis sinullekin, kun herätät itsesi unesta ja luot itsestäsi parempaa. Ei sinne päin ja pelleillen, vaan oikeasti. Tämä tulee olemaan vaikeaa ja sinua sattuu, koska joudut luopumaan niistä sinulle surkeutta aiheuttavista heikkouksistasi. Kyllä sinä tiedät mitä ne ovat. On aika teroittaa veitsi ja ryhtyä leikkaamaan mätäisiä osia irti. Ennen kuin ne vievät sinut kokonaan. Viisas osaa pyytää anteeksi, pyytää uutta mahdollisuutta ja ymmärtää poistua paikalta, kun aika menee hukkaan.
On aika opetella ymmärtämään ihmistä.
Ihminen on epävarma olento. Tarvitsee siis jatkuvaa vakuuttelua siitä, että sinusta on. Ole sinä se vakuuttaja. Paras vakuutus on sellainen, että sinä olet taitava. Taitava puheissa, työssä, suojautumisessa ja luottamuksessa. Sanomattakin on selvää, että luottaa saa vasta sitten, kun on syytä luottaa. Toki tälle on tasoja. Mitä suurempi riksi, sitä vähemmän uskot sanoihin. Johan se kuusituhatta vuota sitten Babyloniassa aloittanut ensimmäinen rahanlainaaja opetti kivitauluissaan, että jokaiselta rahan lainaajalta otetaan vakuus. Jotain sellaista, mistä toinen ei halua luopua. Siihen aikaan se saattoi olla perheen härkä, jonka menettäminen olisi tarkoittanut joka tapauksessa maanviljelyn loppumista. Eli lainasivat siemeniä velaksi, jotta saavat viljeltyä peltonsa. Rahanlainaaja tiesi, että sijoitus on riskikäs, mutta hyvä. Välillä kävi niin, että halla vei sadon. Takaisin tuli kuitenkin härkä, jonka pystyi myymään uudelleen. Tässä nivoutuu käytännön viisautta yhteen, joka ei tämän päivän pikavippien maailmassa ole kovinkaan järkevällä tasolla. Ole siis sinä se järkevämpi.
Epäilijää kohtaan tulee olla vilpitön. Olen lukemattomia kertoja sanonut naurahtelijalle, että oliko ääneni sävyssä joku vitsin nyanssi. Vakavoituminen tapahtuu hetkessä. Ja päästään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä. Jos olen joskus sanonut kohteliaisuuden toiselle, jota toinen ei ota vakavasti, on tapanani sanoa se niin, että kerron mistä ajatus syntyy. En vain taputa olkapäälle, vaan kerron mitä on tapahtunut, jotta puheilla on kuuluisaa substanssia. Siis rakennusmateriaalia.
Eräälle eläköityvälle johtajalle kerroin hetki sitten kahvin äärellä, että hän oli rakastettu ja pidetty johtaja aikanaan. Hän tokaisi naurahtaen, että on vain tainnut aika kullata muistot. Vastasin, että kyseessä ei ollut imartelu, jos hän kuunteli ääneni sävyä ollenkaan. Se nyt vain sattuu olemaan niin, että hänen tiukan varmassa otteessaan kasvattamat tulevat johtajat, ovat pärjänneet elämässä keskimääräistä paljon paremmin. Nousseet kaikki korkeisiin asemiin. Ja jokainen kiittää häntä näistä vahvuuteen johtaneista opeista. Oli muuten hiljainen hetki tähän päälle. Näin hänen silmistään, että herkistyminen tapahtui. Tämä oli kokemuspohjainen palaute, jolla oli todistusaineistoa. Vaikea kiistää. Oli osuus mikä tahansa, niin osuus on olemassa. Tuo on vilpitöntä palautetta. Vaikka ihmisen hajuaisti ei ole koiran veroinen, haistaa Ihminen imartelun silti kilometrin päästä. Sain palautteen, että tulen pärjäämään elämässä. Kuten tähänkin asti. Hallitseva mestari kiittää ja kumartaa.
Ihminen kaipaa lopulta vain toivoa.
Anna sitä. Ole sinä se, joka saa toiset innostumaan, suunnittelemaan ja rakentamaan. Maailmasta on tullut niin suorituskeskeinen paikka, että unelmointi on tänä päivänä kielletty. Tuollaista tekee vain hörhöt ja hipit. Kukkahattu tädit ja vihervasemmiston idealistit. Ei siis kukaan täysipäinen. Ei ainakaan järkevienihmisten mielestä. Kerron sinulle nyt, että kaikki parhaat ideat ovat syntyneet, kun ihmisille annetaan mahdollisuus pallotella ihan mitä vaan. Välikommenttien vitseistä löytää totuuden siemenet ja kaikki kehityskelpoiset ideat, mistä mitään on ikinä tullut. Hinta on vain se, että ihmiset pitää saada leikkimään ajatuksilla. Ei ihan helppo tehtävä tämän päivän maailmassa, jossa masennus runtelee onnellisuusajatteluun kykenemättömät suorittajat, jotka yrittävät vain selviytyä arjesta. Itsesuojelu on aivojen ainoa päällä oleva toiminto, kun suorituskyky vaatimusten lista on nii pitkä, että budjettiin ei yksinkertaisesti mahdu aikaa rentoutua ja avartaa ajatusmaailmaa käsittämään mitään muuta, kuin seuraavan kuun tulostavoite. Yleensä ihmisten terveyden ja turvallisuuden kustannuksella.
Ihmistä pitää ymmärtää, kuuntele herkällä korvalla.
Keskusteltuani satojen työntekijöiden kanssa, jotka ovat muutostilanteessa joutuneet työsuhteen jatkumisen arvioitavaksi. Vaikka tällaisia listojahan ei todellisuudessa edes saisi olla olemassa. En enää yhtään ihmettele, miksi avautuminen ei sisällä yritystä pelastavia seuraavan tason kehitysehdotuksia. Syitä on monia. Ei enää uskota, että kiinnostus olisi aitoa. Tai ei enää uskota, että ideoilla olisi mitään oikeaa vaikutusta. Kehityspalaverit ovat vain turhia naamannäyttelyitä ja hukkaan heitettyä aikaa. Sitten mietitään, että tässä on joka kettu kainalossa. Eihän muutoksille ole kenelläkään mitään oikeaa valtaa. Ei ole palkintoja luvassa, joten miksi vaivautua. Palkka tulee kuitenkin ja tekemättä mitään. Tämäkin on vain kokonaisuus, jota tulee ymmärtää. Sitä kutsutaan inhimillisyydeksi, josta ihminen on tehty. Eikä mikään muutos tapahdu hetkessä. Puhumattakaan uskonsa menettäneistä, joiden onnistumisusko ei ole tulossa, ilman kovia todisteita ja johdonmukaista jatkumoa. Pitää antaa syitä uskoa. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, ellei ihmiset avaudu. Sinun tehtäväsi on saada ihmiset puhumaan. Ja sitten opetalla kuuntelemaan. Myös hiljaisuus kertoo tarinoita. Joudut keräämään paljon tarinoita, että löydät myös ne muutamat, joilla on ratkaisevaa merkitystä tulevaisuuden kannalta. Joku on keksinyt vähintään puolet järkevämmän tavan tehdä sinun työsi, mutta sinun pitää hänet uskaltamaan ja haluamaan kertoa siitä sinulle. Mietipä omaa elämääsi, kun tuo hyötysuhde toteutuu. Väitätkö, että et halua sitä. Aivan, tällä on hinta. Ja se on juuri niin kova, kuin kyynisten, väsyneiden ja pelokkaan epäilevien puolelleen voittaminen tulee olemaan. Onneksi sinusta on siihen. Ilon tuojaksi.
Ihminen on itsekäs, opiskele heidän tarpeensa.
Miksi ihminen kertoisi sinulle salaisuutensa. Ne paremmat tavat tehdä. Ne mistä sinulle tulisi hyötyä. Kun he ovat liian monta kertaa katsoneet sivusta, kun joku toinen on vienyt heidän kunniansa, eivätkä he itse saaneet mitään palkintoa siitä. Jokainen unelmoi ja jokainen kaipaa. Et voi tietää mihin venymiseen ihmiset ovat valmiita, ennen kuin otat selvää. Älä oleta. Se on kaikkien epäonnistumisten äiti. Oma napa kiinnostaa jokaista. Siitä on hyvä puhua. Mitä paremmin olet perillä yksilöiden tarpeista, kaipauksista ja intohimoista. Sitä parempia kehityskeskusteluita voit käydä. Ja nyt ei puhuta siitä vuotuisesta muodollisesta pelleilystä, joka siellä pakotetaan tekemään. Ei. Nyt puhutaan taipumisesta. Ja et uskoisi mihin ihmiset taipuvat, kun kyseessä on heille rakas laji. Jotain mitä sydämessään haluavat puolustaa tai työstää. Talkoisiin on yleensä vaikea saada ihmisiä mukaan, mutta pyydäpäs joku lempi harrastuksensa pariin, niin yllätyt. Niin monta sopimusta olen tehnyt ihmisten kanssa, joilla ostettiin parempi tulevaisuus kaikille. Tässä on kyse sovittamisesta. Ole sinä se sovittelija.
Ihminen on tunteikas höpsö, rohkaise ja haasta
Tunteet ottavat vallan, yhtä helposti, kuin lauma huutaa vieressä. Jatkossa voittaja on se, joka tunteensa hallitsee. Nyt puhutaan järkevästä ajattelusta. Logiikka on tässä paras työkalu. Ihmisen ajatukset ovat salamannopeita ja niistä ehditään muodostaa ilmoille huudettava mielipide, nopeammin, kuin jarrut ehtivät toimia. Tästä suurin osa ristiriidoista ja riidoista johtuvat. Oli ajatus sitten miten hölmö tahansa, jos joku sanoo sinulle, että ajatus on hölmö, niin sinähän puolustaudut. Ei etteikö se tyhmä ajatus olisi oikeasti ollut tyhmä, ja sitä myös sinun mielestäsi. Sinä et vain tykkää siitä, jos joku sinua loukkaa. Oli laukoja sitten miten oikeassa tahansa. Varsinkin julkinen loukkaus on kostettava verisesti. Jos toinen loukkaantuu, niin sekin oli oma valinta. jostain syystä ihminen on unohtanut tämän kokonaan. Aivan kuin toiselle olisi rajaton valta päättää puolestasi, että nyt olet ansainnut rangaistuksen, jonka toinen sinulla luvattu langettaa. Jos sinä loukkaannut, niin kuka päätti loukkaantua. Monesti kannattaa olla vain hyvä oppilas ja antaa toisten vouhottaa. Millä ihmeellä ne sinua loukkaavat, jos et siihen suostu. Taustalla voi kuitenkin olla keskustelun arvoisia asioita, joten keskustella pitää. Suurin osa keskusteluista on turhaa päivittelyä, mutta se on vain tuota kuuluisaa hintaa. Ilman rohkaisua ja yhteen tuomista, kukaan ei ehdota ikinä mitään. Ja näin tuokin voima jää hyödyntämättä. Yllätyt vielä, miten paljon tarinaa ihmisestä lähtee, kun sille päälle sattuu.
Jokainen ihminen haluaa parempaa elämää, työnnä heitä siihen suuntaan.
En ole edelleenkään tavannut ihmistä, joka haluaa, että elämästä tulee huonompaa. Et sinäkään. Mutta mikä hiertää. Mitä kaipaat. Mistä on puutetta. Oletko vaalinut niitä tärkeitä asioita, vai käyttänyt energian johonkin tuottamattomaan. Kuten murehtimiseen. Kun olet murehtinut viisi minuuttia, olet juuri hukannut viisi minuuttia elämästäsi. Pian sinut raahataan oman kuivuutesi erämaahan ja siellä saat tukehtua oman itsesäälisi katumukseen. No niin, tuossa hieman kuuluisaa sanataiturointia. Ei enää siis hukata aikaa. Kallisarvoista aikaa, jota et saa koskaan takaisin. Tästä käynnistyy pahimmillaan murehtimisen kierre, josta ei lopulta pääse enää ulos. Meidän pitää auttaa ihmistä näkemään valoa tunnelinpäässä. Ja kulkemaan sitä kohti. Monesti ihminen sanoo, että ei tiedä mitä tehdä. Silloin kysyn, että näetkö mitä seuraavan askeleen. Hyvä, ota se. Mietitään mitä se vaatii ja suunnitellaan toteutuskelpoiseksi. Tosi asia on se, että asiat eivät koskaan ole niin huonosti, etteivätkö ne voisi olla vielä huonommin. Kuolleena sinä et murehdi enää mitään. Nyt on hyvä aika hengittää itsensä rauhalliseksi ja ottaa askel haluamaasi suuntaan. Päämäärä muuttuu hitaasti, mutta suunta muuttuu heti. Ihmiselle tulee tehdä tämä ilosanoma selväksi. Aivan kuten itsellesikin. Loppu on historiaa, jonka voittajat kirjoittavat. Ole sinä se voittaja.
Sinusta on siihen, usko pois.
t. Antti