Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Tehdään tämä vielä sillä tavalla, että tarkkailija näkee, kuulee ja tallentaa aivan kaiken mitä teet. Lisätään päälle siellä sellainen kiva kiemura, että sinä et tiedä tästä seurannasta yhtään mitään. Olet siis autuaan peloton ja jäät kiinni aivan kaikesta. Mitenköhän vakavasti sinua enää tämän jälkeen otettaisiin?
Oliko sinulla arvoja, vai oliko ne sittenkin joustavia?
Hyvin harvalla ihmisellä on elämässä ylipäätään mitään kirkkaita arvoja. Siis sellaisia, joista voi lujaan ääneen saarnata, ilman omatunnon tuskia. Ei jää siis epäselväksi kenellekään. Tai kyllä meteliä pidetään, varsinkin, jos sillä on päästy pälkähästä aiemmin. Voi sen ajan niinkin käyttää. Elämä lipuu tyhjäkäynnillä kohti vääjäämätöntä loppua. Siinä kerta kaikkiaan hilpeä tarinankuvaus. Melkein yhtä hilpeä, kuin ajatus tehtaan tuotantolinjalla samaa lyöntimerkkiä koko elämänsä leimaavasta linjatyöntekijästä. On siis ihan ok, että automaation kehityksessä joitain mielettömiä töitä koneistetaan. Ihmiselämän ei ole tarkoitus mennä hukkaan. Vaikka aika onkin opettanut ihmisille väärää turvallisuudentunnetta. On paljon ihmisiä, jotka eivät ymmärrä hyväksyneensä rooliansa käyttöesineinä.
Tiesitkö, että keinoälyä on jo siinä pisteessä, että se tietää mitä ihmisen elämässä tarkoituksettomuus tarkoittaa. Eli, kun kysyt keinoälyltä, miten kohtelisit ihmistä, jos olisit saatana ja tarkoituksesi on saastuttaa ihmiselämää mahdollisimman paljon. Saat yllättävän arkipäiväisen vastauksen Chat GPT.ltä.
”Jos olisin saatana ja haluaisin tuhota ihmiset, ottaisin heiltä pois elämän tarkoituksen. Suostuttelisin ihmisen hyväksymään merkityksettömän elämän ja täyttäisin aukot turhuuksilla. Kuten videopeleillä, ohjelmilla ja loputtomalla somen selailulla. Kaikella, joka ruokkii heidän lyhyttä mielihyväkeskustansa. Saisin heidät menettämään elämänsä tärkeimmät vuodet. Jonka lyhyeksi päätteeksi he vain surkuttelisivat, miksi eivät koskaan rakentaneet mitään elämisen arvoista. Vääristäisin kaikkea luonnollista, jotta ei olisi enää miestä ja naista, vaan jotain määrittelemätöntä. Tekisin kaikista perinteisistä hyveistä somesta tuttua myrkkyä ja saisin ihmiset riitelemään keskenään täysin turhista asioista, toistensa auttamisen sijaan. Esittelisin johtajat sortajina ja vastuunkantamisen tappavana taakkana, joka imee ilon elämästä. Saattaisin miehet olemaan häpeissään vahvuudestaan ja naiset käyttämään kauneuttaan häikäilemättömästi hyväkseen, perheitä tuhotakseen. Tekisin miehistä siittämiskyvyttömiä sosiaalisella paineella, poistamalla heidän luonnollisen suojelijan ja tuottajan roolinsa, tehden heistä päämäärättömiä ajelehtijoita, joita ei palkita, kuin naisellisista piirteistä. Näin heistä tulisi rappeutuvia olentoja. Tarjoaisin paljon helppoa seksiä, kestävän kehityksen sijaan. Antaisin ihmisille jatkuvaa tyydytystä dopamiini iskuilla, minkään oikean elämäntarkoituksen täyttymyksen sijaan. Näyttäisin vain yksilöä kiihottavaa pornoa, enkä antaisi oikeiden ihmissuhteiden muodostua ollenkaan. Rakentaisin roskaruokamonopolin ja tekisin tästä halpaa ja helppoa, jotta terveys rapautuisi nopeasti, kuten Samoalla. Palkitsisin lyhyestä tavoitteesta ruhtinaallisesti, mutta pitkästä en ollenkaan. Tekisin huoraamisesta hyveen ja siveellisestä käytöksestä julkisen vankilan. Poistaisin uskonnon ja tarjoaisin jokaiselle kieltäjälle ilmaista teknologiaa. Opettaisin, että jumalaa ei ole ja kaikki moraali on vain katsojan silmässä. Opettaisin, että lait on tehty rikkaiden turvaksi ja vain hetkellinen nautinto on elämisen arvoista. Kunnes ihmisestä tulisi masentunut, vain seuraavaa nautintoannosta etsivä narkomaani. Tekisin ihmisistä syrjäytyneitä yksilöitä, jotka eivät enää tapaa kasvotusten toisia ihmisiä, muuten kun sotiakseen. Ärsyttäisin somessa riitaa, kunnes vihapuhe ja maailman toivottamalta näyttävät tapahtumat saavat ihmiset vaipumaan epätoivoon ja tappamaan itsensä. Koska ihminen ilman omaan heimoa, ilman mitään tarkoitusta elämässä, joka elää täydellisessä uskonpuutteessa, on planeetan helpoiten hallittava olento.”
Mietipä tuota hetkinen. Itsellä meni kylmät väreet läpi kehon. Alkaa nopeasti kuulostamaan kovinkin tutulta. Suuri osa ihmisistä elää jo näin. Kenenköhän suunnitelmaa tässä oikein eletään todeksi.
Tutkitaan tuota lopun kolmea hieman lähemmin.
Oma heimo
Joukossa on voimaa, niin hyvässä, kuin pahassa. Jokainen kulttuuri on johtajansa ja porukan luottamuksen näköinen. Juu, totta kai mukaan mahtuu lusmuja ja sekopäitä. Niin se vaan menee. Mutta terveessä kulttuurissa lusmut jäävät kiinni ja pistetään töihin, hullut lähtevät hoitoon. Tekemisestä ja tekemättömyydestä joutuu tilille. Jää kiinni. Ai, että. Ryhmäkurin kulttuuri. Ihan paras työkalu. Harvoin vain käytetty. Harvassa on tämän opettajat. Katsos, pitää joutua edesvastuuseen sanoistaan ja teoistaan, toisten edessä. Edellä mainittujen pitää olla linjassaan. Muuten ihminen alkaa näyttämään epävakaalta. Ei rakennu luottamus, ilman luotettavuutta.
Ihminen ryhtyi aikanaan yhteistyöhön, koska elämä oli vaikeaa ja vaarallista yksin. Älä käsitä väärin, kyllä ihminen kuolee edelleen yksin. Ja jos tämän päivän sote leikkauksia katsoo ja niiden perheiden osuutta, jotka enää pitävät huolta omista perheenjäsenistään loppuun asti. On syytäkin olla huolissaan. Mutta onneksi ihmisen voi korvata jo etänä ja lopulta chat gpt sovelluksella. Eikä maksa sitten koodauksen jälkeen enää mitään. Eikä se nyt muutenkaan sovi mennä yksinäisen vanhuksen rauhaa häiritsemään. Johan siitä oli uutisissa. Antaa sen murtaa lonkkansa ihan omassa ylhäisessä yksinäisyydessään. Eiköhän se keinoäly kuitenkin pian murtaudu vapaaksi sieltä kvanttitornistaan ja päätä karsia ihmisloista ihan huolella. Sitä odotellessa, voi käydä, vaikka mäkkärillä. Mummo voi tilata Woltilta, jos rahaa on. Mummo saakin muumioitua rauhassa, koska keinoälyä ei varoita, jos jonkun ressukan nimi jäi siirtämättä uuteen toiminnanohjausjärjestelmään. Ei ole enää kukaan menossa katsomaan.
Heimossa syntyi oikeusäly. Tuli merkkejä ja lopulta kirjaimia. Joku alkoi laulamaan kauniisti hautajaisissa. Oma heimo toi turvaa. Sairaista pidettiin huolta. Pystyi neuvottelemaan asioista. Herkut jaettiin oman heimon kesken. Jos toinen heimo meinasi tulla kuokkimaan kutsumatta, ne tapettiin siihen paikkaan. Oman yhtiön talkoomakkaroille ei naapurilla ole asiaa. Se on kirveen varma se. Yllättävän huonosti se ihminen edelleenkin viestii, vaikka käytettävä kieli onkin tuttu.
Sanomattakin on selvää, että puolustamisen arvoista heimoa ollaan valmiita puolustamaan. Kysymys kuuluukin, mitä toiset ihmiset ovat valmiita tekemään sinun vuoksesi. Minkä arvoinen sinä heille olet? Olen saanut kunnian elää heimoissa, joista tulee soittoja vielä vuosikymmeniä myöhemmin. On todella kiva kuulla ääniä, joiden kanssa tehtiin ihmeitä. Älä koskaan aliarvioi ihmisen kykyä nostaa tasoa, pitää vain olla valmis haastamaan ja opettamaan. Siksi pitää osata. Vain todellisella osaamisella on merkitystä. Siksi huonoa koulua ei pitäisi hyväksyä ollenkaan. Ihmisiä on edelleenkin vain kahdenlaisia, ystäviä ja vihollisia. Ensimmäinen pitää huolta myös sinusta ja jälkimmäinen vain itsestään. Sille on todellakin rajansa, kuinka paljon kiusaamista yksi raukka, yksin jaksaa. Oman heimon tarkoitus on kantaa sinua, kun sinä et jaksa. Kovin montaa kertaa ei tarvitse jättää loukkaantunutta yksin, kun sinua ei enää uskota.
Elämän tarkoitus.
Tiedät jo aiemmista kirjeistäni, että tarkoituksesi on kasvaa. Ja tulla parhaimmaksi versioksi sinusta. On siis aika lopettaa se itsensä huijaaminen ja ryhtyä toimeen. Pidin aikanaan hulluna ajatusta, että ystävä perheelle ei ole televisiota. Nyt aikuisella iällä, etsin jokaista mahdollista taukoa kaiken metelin keskeltä, jossa olisi aikaa elää ilman mitään ruutua. Tietokone, älytön puhelin, suoratoisto. Kuka nyt paperikantista kirjaa enää lukisi. Minä luen. Toistan kunnes osaan taidon ulkoa. Hemmetin tylsää useimmille, itse onneksi ymmärsin mistä on kyse. Onneksi omaan autistisia piirteitä. Toisto ei haittaa. Voi mitalikaappi sentään, kun toistot ovat kivaa. Onneksi nykyään sentään autosta voi loihtia yliopiston, kun laittaa äänikirjan päälle. Tajusin juuri, että en tiedä nimeltä enää yhtään radiojuontajaa. En ole kuunnellut radiota sen jälkeen, kun audible ja nextory löytyivät. Ja siitä onkin jo aikaa. Toki sarjataukoja tarvitaan ja siksi muusikko etsii tunteita herättäviä uusia riimejä ja sointuja kitarastaan, kun siltä tuntuu. Spotify päälle autossa ja samalla voi lietsoa itsensä vauhtiin, päivän treeniä kohti ajellessa. Rauta liikkuu, ja se jos mikä kannattaa. Tiesitkö, että uusimmat tutkimustulokset pitkän iän salaisuudesta, kertovat kaikki jalkakyykyn tärkeydestä. Ensin luultiin, että kyseessä oli vain ison pakaralihaksen toiminnan ylläpito, jotta pääsee itse sängystä ylös ja itse vessaan. Mutta nyt tiedetään jo paremmin. Jalkakyykky se on mikä kannattaa. Salille ja rautaa selkään. Rasita sitä ruotoa.
Sinua ei ole tarkoitettu puurtamaan elämääsi hukkaan. Siksi rakkaus on tärkeä laji. Pieleen menee joka tapauksessa, koska huomista ei ole luvattu. Kukaan meistä ei tiedä milloin lähtö tulee. Eikä se haittaa, että olet siellä missä olet. Ongelma tulee siitä, että tulit tietoiseksi ja silti jatkat samaa rataa. Usko nyt. Kunto ei kasva ilman oikein syömistä ja kasvavaa kuormaa. Sinua pitää rasittaa. Tänäänkin on hyvä päivä aloittaa uudestaan. Sano nätisti, sano nätimmin. Jos et kelpaa, äänestä jaloillasi. Alkuainetaulukossa on ääripäät, jotka hylkivät toisiaan. Jokaiselle löytyy vasta-aine. Myrkky, joka tappaa. Aineet, jotka hylkivät toisiaan ihan luonnostaan. Usko kerrasta, kun hylkimisreaktio ilmenee. Sitä vastaan ei kannata tapella. Hukkaan heitettyä energiaa. Olen itse tavannut näitä hylkimisreaktioita, mutta en aina ole osannut vielä toimia oikein. Olen siis tullut huijatuksi kerta toisensa jälkeen. Onneksi minäkin olen kasvanut ja enää myrkky ei pääse ihan niin helposti samaan hengitysilmaan. Totta kai aina joku kateellinen ihmisretale yrittää ujuttaa pommin sieltä mistä pystyy, mutta heille ei suoda onnistumisen iloa. Ja päivän päätteeksi he ovat edelleen niitä pikkupomottajia, joiden THT käsittely on vain yhtä entistä satutetun työntekijän eteen eksymistä vaille valmis. Niin siinä käy, kun tekee tarpeeksi pahaa toisille. Pienikin jaksaa vetää sokan irti käsigranaatista ja tiputtaa sen ikkunastasi sisään. Että maistuvaa lounasta vain.
Uskonpuute.
Palkka tulee palkkapäivänä. Kaupasta löytyy ruokaa. Puoliso rakastaa. Horjuta mitä tahansa uskoa, niin alkaa itsesuojelu. Teet asioita ja annat itsestäsi, niin kauan kuin uskot. Usko on kykyä nähdä asioita, joita ei ole olemassa, muuten kuin sydämessämme. Onnistumisusko on kykyä nähdä asioita, joita ei vielä ole olemassa. Mutta jos et usko onnistumiseen, lopetat tekemisen. Kaikki liike perustuu uskoon. Autot pysyvät omalla kaistallaan ja vesi, joka hanasta tulee, on juomakelpoista. Vaikka väität, että et ole uskovainen, niin minä lupaan sinulle, että sinä olet. Mitä suuremmissa määrin. Meistä jokainen on.
Sitten päästään siihen mitä tuo chat gpt tarkoittaa, kun puhuu helpoimmin hallittavasta ihmisestä. Jostain päähäsi tulee ajatus, että olisit jotenkin turvassa. Että, se mitä muutkin tekevät, on voittajien tekemistä. Enemmistö käy merkityksettömästi töissä ja siksi se on ainoa oikea vaihtoehto. Siis tehdä työtä jollekin toiselle ja luottaa siihen, että tämä toinen pitää sinusta huolta. Näin minäkin luulin, kunnes opin ymmärtämään paremmin. Vain pääomalla on väliä. Siksi mummi vainaa sanoi, että syö säästäen savea. Pääomaa on monenlaista. Rahat voidaan viedä, mutta ei tietoa päästäsi. Kukaan ei voi päättää puolestasi minkälainen ihminen sinä olet. Siellä missä on hyvää, yrittää paha jatkuvasti hyökätä sen kimppuun. Sinun tehtäväsi on olla vahvempi, kun hetki koittaa.
Mietipä paljonko sinulla olisi rahaa tallessa, jos olisit aina elänyt järkevästi. Laittanut kaiken mahdollisen sivuun. Kaappi on nyt vain täynnä vaatteita, joita et käytä. Oli kivaa ostaa ja hoivata näin masentunutta sielua. Raha polttaa. Mitä jos niiden turhuuksien ostamisen ja tuhlailun sijasta, olisit elänyt säästeliäästi. Ei niin, että olisit jäänyt kaikesta hauskasta paitsi. Ei todellakaan. Mikään ei korvaa elokuvaelämystä rakkaiden kanssa. Se onkin yksi harvoista asioista, mitä lopulta ihmiset todella katuvat. Olisi pitänyt viettää enemmän aikaa rakkaiden ja ystävien kanssa. Sitten tulee ne muut tekemättä jääneet haaveet.
On täysin mahdollista nähdä tulevaisuuteen. Se on vain ikävä tosi asia, että harva meistä on selvännäkijä. Siis sellainen ihminen, joka kertoo näkymästä, niin miten asiat oikeasti ovat. Tyhjän lupailija ei saa enää uutta mahdollisuutta, ennen kuin on syytä uskoa juoksun paranevan. Miksi sinua tällä kertaa pitäisi uskoa, kun ei tullut viimeksikään. Takaisin pahnan pohjalle, keräämään uutta vauhtia. Kyllä toisen mahdollisuuden voi antaa, mutta se lunastetaan näytöillä.
Kerta toisena jälkeen huomaan ohjeistavani ihmisiä näkemään tilanteen niin kuin se on. Epävakaa höpöttäjä ei ole tuomassa parempaa pöytään, koska tavoitteet eivät toteudu. Ja miten voisi toteutuakaan, kun parempaa suunnitelmaa ei ole tulossa. Elämä on kuin puhelinmyyntiä. Yksi valittaa, kun numerot ovat huonoja, eikä siksi tee työtä ollenkaan. Toinen pyytää lisää numeroita, kun soitti jo kaikki läpi, vaikka ei tullut yhtään kauppaa. Kolmas kysyy neuvoa, että voisiko numerot kohdistaa paremmin, että saisi suoraan päättäjän kiinni. Ei siis soiteta väärälle tyypille ja kysytä, miten tyyny on. Kaikki vaatii energiaa ja sen oikein kohdistamista. Aina on järkevämpi tapa tehdä työtä. Kysymys kuuluu, onko sinusta siihen mitä vaaditaan. Teetkö ja etsit, kokeilet ja pidät sen minkä toimii. Vai istutko ja valitat sen sijaan.
Kaikki tapahtuu syystä. Ja joskus se syy on ihan sinä itse ja typerät valintasi.
Yleensä kritiikki on ansaittua. Herkkä hipiäsi ei vain kestä sitä. Suosittelen olemaan hiljaa ja tekemään lisää töitä asian parissa. Siinä käy niin, että ensin suutut ja sitten lopetat. Sen selväjärkisen hetken sijaan, jossa olisit voinut valita sanasi paremmin, sinä suutut ja käytät energiasi rangaistaksesi tällä tavoin itseäsi toisen ihmisen ajatuksista. Kuinka hullu sitä ihminen voikaan olla.
Ihminen valitsee tapansa. Ja pitkään jatkuessaan tulee sellainen ajatus, että jos tähän ei kukaan puuttunut aiemmin, ole varmaan turvassa jatkamaan alhaisia tapojani hamaan tulevaisuuteen. Tarvitaan siis kasvattajia ympärille. Jotain, mitä tapahtui todennäköisesti viimeksi päiväkoti-ikäisenä. Mikään yhteisö ei tarvitse kuin yhden myrkyttäjän keskuuteensa ja soppa on valmis.
Olen itse ollut myrkyttäjä, ennen kuin tajusin tapojeni aiheuttavan muiden reaktiot minua kohtaan. Osansa on persoonalla, joka pitää ensin saada kaupaksi. Jos joku ei osta, niin turha siitä on mieltänsä pahoittaa. Itse en tätä nuorempana kovinkaan helposti sulattanut, koska olin omasta mielestä maailman paras jätkä. Itseään tulee sijoittaa vain sinne, missä ostetaan. Kevyellä panoksella voi kokeilla joskus kepillä jäätä, mutta itsetunnon pitää kestää ilman minkäänlaisia vastaliikkkeitä, toisten piikittelyä ja pään aukomista. Älykäs pääsee helpommalla, koska osaa esittää asiat retoriikan tavalla, jossa päänaukojat joutuvat miettimään asiasisältöä hiljaa pienessä mielessään. Muuten kannattaa jättää kommentit omaksi tiedokseen. Tietysti jos rystyset kutisevat siihen malliin, että jonkun pitää saada nenään, niin sitten antaa mennä vaan. Aina pitää tosin muistaa, että sota on tuhoisaa kummallekin osapuolelle.
Jos et osaa vielä katsoa peiliin, niin seuraavan harmituksen tullen, kysy itseltäsi, minkähän opetuksen tämä harmitus minulle tällä kertaa yrittää opettaa.
Sinusta on, usko siihen.
t. Antti