Kaikki kipu mitä tunnet henkisesti, tulee sinusta itsestäsi.

14.1.2024 | Johtajan kirje

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"

Johtajan kirje

Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä

Älä käsitä väärin, kyllä joku toinen voi sinua fyysisesti satuttaa, tuottaa sinulle kipua. Mutta henkinen puoli, se tulee vain sinusta itsestäsi.

Niin, kuinka usein sinua on puukotettu, tai osoitettu käsiaseella. Itse muistan, kun 12-vuotiaana tuli kylmä pistoolin piippu metsässä niskaan. Jälkeenpäin olin vain iloinen, että henki ei lähtenyt, ei tullut traumoja. Aikuisena olen ollut vielä iloisempi siitä, että osaan suhtautua tällaisiin tilanteisiin oikein. Jos joku sinut haluaa ampua, niin vain tapahtuu. Älä hermoile asioita, joihin et voi vaikuttaa.

Näen tätä turhaa hermoilua niin paljon ympärillä, että jostain muusta on kyse, kuin oikeutetusta vaaran pelosta. Mistä se kertoo, että ihmisten stressikäyrät ovat kaikkien aikojen ennätyksessä. Sairaslomat roihuavat. Sen verran monta miljardia euroa on mennyt työkyvyttömyyseläkevarauksien maksuun, että vitsit on vähissä. Itsekin olen osani tästä saanut. Hauskinta tulevan vuoden budjetoinnissa, on aina ne miljoonan euron kertalaskut, kun sairasvakuutusmaksu luokka nousee pykälällä. Kukkuluuruu. Lääke on parempi johtamistyö, jota harvoin osataan. Yleensä johtamisen kehittäminen jätetään törkeästi johdettavien vastuulle. Katsos kun auktoriteetti murtuu ja valta katoaa, jos yhtään jakaa valtaa. Toki heikolla ei taida olla muuta vaihtoehtoa, kuin yrittää kyykyttää pientä asemavaltansa kiimassa. Ymmärtää pitää, ei lapsi osaa kontata, ennen kuin ryömii mallin mukaan. Aivan kuten esihenkilö, jonka arpa tuotti työpaikan, jossa on asemavalta. Nyt tulisi oppia johtamisen seuraava taso, tietämättä mikä se on. Tiedätkö sinä. Aivan. Maailmaa johdetaan aika lailla samalla tavalla ja sieltä ne pahoinvoinnit juontavat juurensa. Yritäpä olla iloinen ja luottaa tulevaisuuteen, kun tavoitteet oksennetaan niskaan ja vaaditaan tuloksia, joihin ei voimat riitä. Tulee päävikaisia. Niin, johtajia, kuin johdettavia.

Ei ole helppoa olla päävikainen.

Näin sanoi eräs läheinen ihminen, joka murehtii aivan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mitään totuus pohjaa ei kuitenkaan ole yhdelläkään hulahula ajatuksella, jotka sitä pulssia päivittäin nostavat. Seuraavaksi vuorossa on kuukkeli ja luulodiagnoosi, jostain eksoottisesta. Jotain voi toki joskus osua kohdallekin, mutta luulotilasto kertoo todellisuudessa puhdasta nollaa. Kait se on jonkinlainen ADHD mielen itsesuojelukeino, yrittää keksiä tekemistä lääkitsemättömälle, ylivilkkaalle mielikuvitukselle.

Karman laki sanoo, että lakkaa odottamasta ihmisiltä yhtään mitään, niin ei tule pettymyksiä. Ystäväni, tuo kun ei voisi enempää väärin olla. Siinä kun on vain yksi, mutta maanjäristyksellinen virhe. Pitää lopettaa olettaminen ja siirtyä odotuksiin. Katsos, kun olettaminen on sitä, että kuvittelet toisen lukevan ajatuksia ja pystyvän toimittamaan sen mitä lupaa, ilman että tiedät mihin toinen oikeasti pystyy. Juu, on hyvä luottaa, kunnes toisin todistetaan, mutta luottamus ja todellisuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Odotuksen varaan voi laskea, olettaminen on kaikkien epäonnistumisten äiti.

Jokainen ihminen tulee satuttamaan sinua, ainakin jossain vaiheessa.

Kuka ystäviesi lapsista saa viimeiset antibiootit, jos omat lapsesi on samaan aikaan sairaita. Jokainen avioliitto päättyy kuolemaan, ennemmin, tai myöhemmin. Jokainen suojelee omaa selustaa, kun hetki koittaa. Kuvitella mitään muuta, on sitä kuuluisaa olettamista. Niin se elämä toimii.

Vain rakastava puoliso pitää puolisonsa hyvinvointia tärkeämpänä, kuin omaansa. Niin se kuuluukin mennä, kun vain tasapaino toimii huolenpidossa. Jos puolisoa joutuu kouluttamaan arvojen parissa, niin ei sieltä ole tulossa iloa ja onnellisuutta elämään. Rakkaus on rakkaudellisia tekoja, mutta vain siten, että sinä et joudu sitä kerjäämään. Ihminen ei ole aina kartalla ja siksi pitää puhua. Muisti on rajallinen, aivan samalla tavalla kuin ne ihmisen voimavarat. Ei niitä iskuja kestä kovin montaa peräkkäin, ilman että tuntee ainakin hetkittäistä väsymystä.  Silloin puoliso tukee ja hoivaa. Joskus pitempäänkin. Jos sitten ihminen tuntee aina väsymystä, niin jotain on pielessä. Labraan mars. Ja muista, että jos väsyneenä sitä puhelinta selataan viisi tuntia putkeen ja notkutaan vielä tunti hereillä Netflixin äärellä, ei kyseessä ole muu, kuin valinta. Näihin valintoihin ihmiset tarvitsevat joskus paljonkin apua. Ei se liikalihavuus tule, kuin huonojen tapojen orjuudesta ja helposta elämästä. Ei ennen vanhaan ehditty murehtia turhia. Ei yksin kertaisesti ollut aikaa, kun piti pelto kyntää ja lehmät lypsää. Helppo elämä, kun aikaa on, antaa mahdollisuuden käyttää ihmistä hyväkseen. Kunnes tulee veriarvot vastaan. Ehkä joku opettaa ajoissa itsearvostusta. Tuohon päälle hieman lisää keskustelutaitoja, niin saadaan jo mahdollisuuksia parempaan. Mitään lupauksia ei kuitenkaan ole tulossa. Kaikki voi mennä pieleen, vaikka tekisit kuinka oikein. Miksi siis edes yrittää.

No aivan sen takia, että et halua ryömiä kiven alle kuolemaan, yhtään enempää, kuin haluat nähdä lapsiesi kärsivän.

Oliko tämä pettymys kuitenkin ihan omaa syytä. Useimmat meistä eivät ole myyneet eläessään mitään muuta, kuin ehkä itsensä parisuhteeseen tai vahingossa työpaikkaan. Ja ilman yhtään ilkeää yksityiskohtaa omasta persoonastaan. Ne tulee sitten myöhemmin. Ei siellä siis kerrota mitä oikeasti ollaan tai ei osata. Sanotaan vain juuri se mitä kuvittelee toisen haluavan kuulla. Että kävisi hyvä onni. No ei se mitään. Paljon voi oppia matkalla ja paikata, jos on vain asenne kohdallaan. Ja kyllä varastelevia ystäviäkin voi olla. Ei pidä vain jättää lompakkoa valvomatta. Vahva itsetuntoinen on sinut sen todellisuuden kanssa, että on tehnyt valinnan. Ja kyllä jokaiselle kelpaa ystävä, joka tulee pelastamaan sinut, kun tiukka paikka koittaa. Vaikka tämä olisikin hieman varastelevaa sorttia. Se on sitten sinun varasteleva konnasi. Aina voi tehdä parannuksen. Jeesus ja punttisali on pelastanut yllättävän monta. Ei huono diili. Jos palkintona on hyvä ihminen ja teräksestä tehty selkä. Tämän ostaa jokainen, kun jättää jeesuksen mainitsematta. On se jännää.

Siellä missä on rakkautta, tapahtuu ihmeistä suurimmat.

Useimmat elävät käsite elämää. Tavoitteet siellä listalla, jos sellaista ylipäätään on. Ovat lähinnä mittareita tilivelvollisuuden vuoksi. Ei rakentaakseen mitään parempaa. Se on todella myrkyllistä, kun pidetään kirjaa vain kirjan pitämisen vuoksi. Moni tekee tehtäviä, joilla ei ole mitään tuottotarkoitusta.

Eräs entinen ystävä joskus sanoi, että ”ei osteta joululahjoja, kun se on sitten taas niin rasittavaa kulkea perässä kuittien kanssa ja tarkastella, että molemmat käyttivät saman verran rahaa”. Näin siis todella kävi. Hän oli ostanut minulle joululahjan ja sitten vaati, että minun pitää ostaa hänelle se mitä hän haluaa ja samalla summalla. Kuitista lasketaan. Pelasin mukana, vain mielenkiinnosta, että onko tämä tyyppi tosissaan. Olihan se. Syy entisen ystävän sairastuneeseen mielenlaatuun löytyi kotikasvatuksesta. Hän oli tunteeton muita ihmisiä kohtaan. Empatiakyvyttömyys on surkea tauti. Hän oli sairastunut siihen, koska vanhemmat ryyppäsivät ja pienestä pitäen hänen täytyi pitää yksin huolta itsestään. Ymmärrän. Eräs päivä pyysin häneltä apua muuttoon. Hän vastasi, että ei kannata, kun sinä jäät velkaa ja minä en oo muuttamassa, niin ei tuu takaisin. Olisin kuvitellut jo ansainneeni luottamuksen, mutta ilmeisesti sadat hyvät työni häntä kohtaan nuoruuden varrella eivät olleet riittäneet. Tässä kohtaa minulla paloi sulake ja luovuin hänestä.

Joskus sinulla on vain liikaa.

Ei jäänyt katkeria tunteita. Ymmärsin, että tämä on vain yksi niitä valintoja. Yksi monista, joita sinunkin pitää oppia tekemään elämässäsi. Ainakin jos meinaat elää elämääsi. Aika moni kuolee jo eläessään. Se verran monta ihmistä on tullut nähtyä, jotka hukkaavat elämäänsä vääriin ihmisiin ja väärään työhön. Luopuminen on vaikeinta, mitä joudut elämässäsi kokemaan.

Myrkky ei ole aina liikaa. Varsinkaan jos haluat, että rottayhteiskunta talosi alla voi hyvin ja pulskistuu. Laitat vain hieman liian vähän rotanmyrkkyä sinne syötteihin, niin johan alkaa rotta paroilla veri kiertämään ja on energiaa etsiä ruokaa. Tämän päivän hukkaruualla pidetään siellä jäteasemalla sellaisia juhlia, että iltalehti maksaa maltaita kuvistasi. Jos vain uskallat mennä tarpeeksi lähellä kuvaa varten. Ei ole kauaa siitä, kun lehdessä oli uutinen pääkaupunkiseudulla sijaitsevan kauppakeskuksen parkkihallista, jossa asiakkaat juoksivat karkuun kissan kokoisia rottia. Pyydettiin kuvia. No, kuvat rotista puuttuvat edelleen, mutta niitä karkuun juoksevia ihmisiä on kyllä kuvattu.

Myrkyllinen ilmapiiri ei sovi kasvuympäristöön, suhteisiin, eikä työpaikalle.

Joskus sinulla on vain liikaa. Pitää osata luopua. Väärä ystävä tekee vain hallaa elämällesi. Mitään parempaa ei mahdu samaan tilaan, joten pitää tehdä tilaa. Itsetunto ongelmat sitten mahdollistavat väärää seuraa ja usein pitkäksi aikaa. Onneksi elämä ei ole muuttumaton, etkä sinä ole puu. Kun vaihdat paikkaa, herää keskustelua, jota ei ole aiemmin käyty. Totuus paljastuu. Tärkein tehtäväsi on ottaa selvää, miten ihminen oikeasti ajattelee. Olet siten puoliso, johtaja tai ystävä. Harva pääsee näkemään sen, mitä piilosta löytyy.

Sukeltajille sanotaan vitsikkäästi, että jos hai tulee vastaan, niin älä lähde karkuun, vaan lyö sitä nenään. Suosittelisin kuitenkin harkitsemaan myös paikalta poistumista. Tai ainakin arvioimaan sen hain koon siten realistisesti, että et mene tökkimään paljon maitopurkkia suurempaa haita, ainakaan ilman suojahäkkiä. Sittenkin se on huono ideaa. Kuten on aika moni muukin ihmisen päähän tuleva ajatus.

Olin puhumassa yrittäjäpäivillä.

Aika monen konkurssitarinan taustalla on sama draamankaari. Omasta mielestä oli hyvä liikeidea, mutta vain omasta mielestä. Markkinat eivät sitten ostaneetkaan. Mitä tapahtui. No, olisiko kannattanut painekoestaa markkinat, ennen kuin laskit elämäsi sen varaan. Omasta mielestäsi olet kyllä kaikkien aikojen myyntitykki, mutta kauppa ei käy. Ajatuksessa saattaa olla virhe. Hyvä tuote esittelijä ei ole myyjä, vaan markkinoija. Hyvä sovittelija on hyvä myyjä, jos vain tuotteita riittää sovellettavaksi ja asiakkaat voivat ostaa. Kuntosalia ei siis kannata perustaa alueelle, jossa asukas määrä ei riitä tuottamaan riittävää asiakaslukua kannattavaan liiketoimintaan. Ei vaikka kuinka tekisit maailman hienoimman salin. Tulee maailman hienoin konkurssi. Vaikka olisitkin maailmankaikkeuden paras myyntitykki.

Nyt kannattaa myydä itsellesi ajatus, että aloitat siitä oman selän vahvistamisesta. Loppu hyvä tulee perässä.

t. Antti

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"