Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Tämän päivän yhteiskunnassa, elämän ollessa helpompaa kuin koskaan, mielenterveydestä tuli suurin onnellisuuden kuluttaja. Suurtuotanto ja pakastin muuttivat elämän aika lailla mukavammaksi. Eikö mukavan elämän keskellä pitäisi olla vain onnellinen.
No, jos ajattelet kuten useimmat. Eli sitä, kuinka hankit elantosi ja kuinka haalit rahallisia tavaroita. Olet matkalla kurjuuteen, jossa katumus ja olemassaolon kriisi iskee lopulta kovemmin, kuin mikään muu vastoinkäyminen elämässäsi. Turha suunnitella, että sitten kun. Mitä ihmettä. Kuolema tulee huomenna. Mitäs sinä sitten teet. Olet kuollut! Et tee enää mitään. On siis aika ravistaa pelot, kyntää pelto ja alkaa elämään.
Aiotko sijoittaa elämäsi johonkin, jolla on sinulle oikeasti merkitystä, vai heitätkö sen hukkaan.
Suurin osa ihmisistä kulkee katumuksen tuskassa pää kumarassa. Surkeina olentoina. Vain koska eivät tuota ja ole sitä mitä sielunsa kyllyydestä haluaisivat. Mieli surkastuu, kun et ole sitä, mihin kauniissa runomielessäsi parhaimmillasi pystyisit. Mielesi kyllä tietää elätkö rehellisesti itsellesi, vai jotain muuta. Olet luomakunnan ainoa olento, jolla on kykyä luoda mitä tahansa, silti etsit vain leipäsi. Ehkä olet oppinut jonkun työn, jolla nyt hankit leipää. Mutta se että hankit elantosi, ei poikkea mistään muusta vähempiälyisestä luomakunnan olennosta, kun jokainen elukka tuolla etsii kyllä ruokansa. Sinä olet ravintoketjun huipulla älykkyytesi takia ja silti supistut jokapäiväisiin muotteihin, josta ei ole tulossa muuta, kuin orjuutta. Hyvällä onnella ehkä jokapäiväinen leipäsi. Ai miten niin? No koska pian tulee yt-kenkää orjatyöstä ja jos et ole pitänyt työmarkkina-arvostasi tämän päivän standardien mukaista huolta, olet pian työtön. Tuohon päälle robotit korvaavat pian sen ainoan työn mitä olet koskaan oppinut. Mitä sinä sitten teet. Olet iloinen ja selkäsuorana vai? Mitä oikein tapahtui? No, jossain kohtaa sinusta tuli rahan ja tyytymisen orja, jotain, mitä sinulle on lapsesta asti tuputettu. Pitää tienata leipänsä, eikä toteuttaa itseään. Pitää tehdä sitä ja tätä. No ei pidä. Ainoa mitä pitää tehdä on kuolla, kun hetki koittaa. Voit siis hankkia leipäsi toteuttamalla itseäsi. Tee ensin työtä leipäsi eteen ja osa aikaisesti unelmasi eteen. Jossain kohtaa nämä kääntyvät toisin päin. Lapselta pitää siis kysyä ajoissa mitä kaikkea voisit olla, ei mikä sinusta tulee isona. Samaa kysyy oikeat puolisot ja ystävät, kunnes löydät polkusi. Missä tahansa asiassa. Välissä voitkin keksiä sen, miten ratkaisemme tämän ainoan maapallomme kaikki ongelmat kerta heitolla.
Ole ajattelevainen, mutta älä laiska.
Olin eilen rakkaan ystävän syntymäpäiväjuhlissa, sitä ennen toisen ystävän kanssa treenaamassa. Onnistumisen riemu oli suuri. Päivänsankarin ystävyys on säilynyt vahvana kolmatta kymmentä vuotta, treenikaverin kanssa jo toista kymmentä vuotta. Ystävyys jatkukoon hamaan hautaan asti, sen minkä luoja suo. Tuo on rikkautta, jota ei rahalla saa. Ja usko pois. Jokainen meistä tarvitsee ystäviä, joka tulee auttamaan, kun sitä tarvitset. Ystävä kuuntelee ja huoltaa, ruokkii ja puhdistaa mielen kohti parempia ajatuksia. Erityisesti eilisestä jäi mieleen treenikaverin leveä onnistumisen hymy ja illanhämärässä inkkari kodan nuotioroihun tuoma fiilis, jossa lausuttiin kauniita sanoja, joilla ylistettiin ystävyyttä. Tuossa on taikaa, tuossa on alkuvoimaa. Olisin voinut kuunnella pidempäänkin ihmisten kauniita sanoja toisilleen. Asioita, joita ei kuule joka päivä. Muista aina, että kun ystävä pyörähtää mielessä, kerro siitä hänelle heti. Ei se muuten tiedä, että ajattelit häntä. Laita viesti saman tien. Vaali ystävyyttä, jos sellaista on tarjottu. Tiedät kyllä mikä on ystävyyttä, johon kannattaa panostaa. Panosta sinne. Itse tein ystävälle kolme laulua tilaisuutta varten ja lauloin sieluni kyllyydestä. Ystävyydelle ei todella voi laittaa hintalappua.
Älä koskaan aliarvioi ystävällisten tekojen ja sanojen vaikutusta itsetuntoosi.
Aika moni epäilee itseään. Tuo on syy miksi et edes yritetä. Häpeä iskee nopeammin, kuin salama. Sitten ei enää uskalla. Näin tapahtuu helposti ja kenelle tahansa, tasosta riippumatta. Ystävien keskellä tapahtuu kuitenkin jotain kaunista. Rohkaisu ja hyväksyntä antaa voimaa, jota et muualta saa. Kannustuksen ja hyväksynnän voi aistia ilmassa ja on turvallista kokeilla. Oli sitten kyse mistä tahansa lajista. Yksi laulaa, toinen nostaa rautaa, kolmas järjestää tapahtumia ja seuraava etsii terveellistä ruokavaliota. Ole vain sydän auki ja rohkea. Löydät kyllä apua, kunhan vain kysyt. Avun pyytämiseenkin voi pyytää apua. Etsivä ei tieltä eksy. Minäkin löydän pian ne tarvittavat muusikkokaverit ja pääsen tekemään sitä mitä olen aina halunnut saada aikaiseksi. Omaa musiikkia ilmoille. Olen tehnyt jo biisit, nyt tarvitsen vain lisää soittokavereita. Jos luet tätä ja haluat tehdä musiikkia, niin pistä viestiä. Jammaillaan.
Eilinen jätti lähtemättömän tunnetilan rakkaudesta musiikkiin. Oli hetkittäin hieman outoa kuunnella omaa lauluääntä ja sen sanoin myös ääneen. Esitin nuo laulut, jotka tein tilaisuutta varten. Nautin joka hetkestä. Illan päätteeksi eräs kuulija tuli kertomaan parkkipaikalle kävellessä, että itku oli tullut laulua kuunnellessa, kun laulu oli mennyt suoraan läpi. Hän pyysi minua tekemään musiikkia ja käyttämään lahjaa, jonka olen saanut. Tuo meni taas minulla suoraan läpi ja ymmärrän, että sama asia, jolla olen terapioinut itseäni jo nuoruusvuosista lähtien, on samaa voimaa myös toisille. Iloa ja onnellisuutta monelle.
Kaipaat rohkaisua ja apua. Ole rohkea ja olehan yhteydessä. Siitä se lähtee.
Eteenpäin vain, roiskis paiskis.
t. Antti