Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Aika on osoittanut, että omat ennakkoluulot kannattaa sysätä sivuun ja ottaa järki käteen. Vaikka ympärillä olisi vihamielisiä elkeitä, niin jos joku ei suoraan hyökkää kimppuun, kannattaa ähinää vain tutkiskella mielenkiinnolla. Melkein joka kerta, taustalla on jonkin sortin henkilökohtainen murhenäytelmä menossa. Suuri tai pieni. Ihminen on sellainen olento, että tunteet kuohuvat. Toisilla helpommin. Ei kannata kilpailla, kumman murhe voittaa toisen. Tämä on kovin henkilökohtainen juttu.
Joku viisas sanoi aikanaan, että varo kenen varpaita tallot. Ne voi huomenna tulla vastaan. Ja koska et ikinä tiedä mitä edessä on, kannattaa huomista varmistella. Itse pidän sellaista nyrkkisääntöä, että vaikka kaikki menisi pieleen, en silti itse käyttäydy alentavasti. Viimeinen muisto kannattaa liittyä siihen, että olet huomaavainen, kohtelias ja rakentava toisia kohtaan. Aina.
Tästä ei ole kauaa, kun menimme uudelle salille treenaamaan ja sitten taas uudelle. Treenin maailma on sellainen, että joka salille syntyy aina oma pieni ekosysteemi ja osa ihmisistä ystävystyy. Kunhan oppivat tuntemaan toisiaan. Tulee heimoja ja omaa heimoa puolustetaan. Uusia tulokkaita aina hieman tutkiskellaan. Uudet tulokkaat ovat epäilyttäviä tuntemattomia, kunnes toisin todistetaan. Ellei kyseessä ole ravintoketjun huipulla keikkuva yksilö, jonka monet jo tuntevat jostain. Julkisuudesta ja sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta. Voi käydä niin, että sinut toivotetaan avosylin vastaan ja tulosten hämmästelijöitä riittää. Mutta mitä jos oletkin vasta alkaja.
Ei se mitään. Otan sinut ilolla vastaan ja tsemppaan treenaamaan.
Tervetuloa terveelliseen ja ystävälliseen ympäristöön. Olet matkalla paremmaksi. Sehän on selvää, että porukasta kaikki ei tule ystäviksi kaikkien kanssa, eikä siihen ole mitään tarvettakaan. Toisten kunnioituksen voi kuitenkin ansaita ja suhteellisen helposti. Minun kunnioitukseni ansaitset sillä, että kävelet salin ovesta sisään ja aloit vain parantamaan itseäsi. Jos vielä omaat käytännön katuälyä sen verran, että osaat seurata salin etikettiä, oikeat tavat oppiaksesi, niini olet jo voittanut. Minulle sinä olet pitkässä listassa vain yksi oman elämänsä maailmanmestari lisää, joka ei vain ollut vielä tietoinen omista piilevistä kyvyistään. Aivan jokainen mestari on aloittanut joskus nostamalla vain tyhjää tankoa, ja ilmaantunut salille samalla tavalla, kuin sinä. Silmät pöllön poikasena. Niin minäkin. Alkuun tulee aina kihelmöivä tutustumisvaihe. Niin lajiin, kuin ihmisiin. Silloin saatetaan hieman sievistellä ja karsastella. Kuin parisuhteen muodostusta parhaimmillaan. Katsos, kun ilkeät yksityiskohdat paljastuvat vasta vähän ajan päästä ja pidemmälle ehtineet vielä puntaroivat, että kannattaako sinuun ylipäätään panostaa. Sen verran moni katoaa muutaman ensimmäisen treenin jälkeen. Sinusta ei siis vielä saa henkiä pelastavaa luotettavaa varmistajaa ennätysnostoihin. Saat tehdä omaa juttua aika pitkään. ellei käy huono tsägä ja joku tarvitsee varmistajaa, kun sinä olet ainoa salilla. Muuten harvoin salilla kukaan puuttuu kenenkään tekemiseen, ellei tapahdu selkeää vaarantavaa virhettä. Hassua tämä on silloin, kun joku alokas yrittää maksimia ilman varmistajia ja alkaa pian sätkimään tanko kurkulla. Vaarallista touhua. Vieläkään ei tosin uskalla huutaa apua, mutta onneksi joku tarkkasilmäinen tankoveli vierestä singahtaa apuun. Olikin jo hetken tarkkaillut tilannetta ja arvasi mitä tulee tapahtumaan. Et ehkä ollut vielä kertaakaan kuullut kutsuhuutoa, kun salikavereita etsitään varmistamaan. Tai ainakin niin haluan uskoa. Miksi kukaan yrittäisi kuoleman vaarallista asiaa, ilman suojautumista. Kuulostaa kyllä kovin tutulta työelämän tapaturma tilastossa. Ihmisiä kuolee, kuin sieniä sateella. Vammautumismäärä on tuohon päälle tuhatkertainen. Kun alun hassuttelevat kohteliaisuudet on jätetty sivuun, niin astuu arki estradille. Mä vaan nopeasti. Ihmiset ovat mitä ovat ja jokainen laji on mitä on. Sen mukana tulee liuta päiväkodista tuttuja huvittavan surullisia tapahtumia. Konkari ei osaa suhtautua sinuun, koska olettaa, että olet jo oppinut kävelemään ja sinä et uskalla kysyä mitään, edes puolityhmää, koska valehtelit sujuvasti, kun tuosta kävelytaidosta työhaastattelussa kysyttiin. Virheitä ei osaa etsiä, jos niistä ei ole tietoinen. Näytä mulle, että voi luottaa.
Olen ollut vähintäänkin huolestunut nykypäivän heikkouksista.
Pitkin iän salaisuus on parempi kunto. Voiman osuus tästä on noin kahdensankymmentä prosenttia. Lihas pitää sinut pystyssä ja liikkeessä, kun luovut tästä, niin luovut elämästä. Noheva löytää tutkimustulokset äkkiä.
Kun salille saapuu lapsukainen tai lapsenkaltaisesti pälyilevä aikuinen, alkaa ratkaiseva hetki. Kun kaiken yritystoiminnan olemassaolon tarkoitus on hankkia ja hoitaa asiakkaita, niin nyt on voittamisen hetki. Sinulla on mahdollisuus luoda suhde ihmiseen, joka haluaa jäädä luoksesi. Tai ei siitä mitään hyötyä olisi? Miten aiot tämän tarjoilla. Hämmästyttävää tässä on se, että suomessa on perustettu ja kaatunut lukematon määrä yrityksiä, vain sen takia, että yrittäjä ei osaa kehittää asiakassuhteita ja myydä palveluitaan. Itsekin konkurssin kokeneena voin sanoa, että katastrofin merkit kyllä näkyvät jo kauan ennen ongelmia. Mutta suurin ongelma on se, että kun ongelmat alkavat ilmaantua, et ei voi palata takaisin suunnittelupöydälle. Meni jo. Paraskaan suunnitelma ei sisällä muuttuvia tekijöitä, eikä sinulla ole mitään käsitystä siitä, mihin oikeasti pystyy luottamaan. Tuhansien murheellisten konkurssien takana on tilaajan maksuvaikeudet. Palkat pitää maksaa, mutta rahaa ei tilille tule. Sillä on prosentti, kuinka paljon liikevaihtoa kannattaa olla yhden asiakkaan takana.
Tärkeintä onkin aina kapasiteetin suojelu. Olit sitten urheilija tai yrittäjä, äiti tai isä, et tee yhtään mitään, jos olet loukkaantunut pahasti. Sinulla on vain terveys, jonka jälkeen tulee muuta, jos on tullakseen. Mitä sinä teet ollaksesi turvassa kehon ja mielen heikkoudelta. Sen lupaan, että yksikään ulkopuolinen vakuutus ei sinua pelasta pahimmalta. Henkivakuutuksessakin oli pykälä, jolla vakuutusyhtiö evää korvaukset perheeltä, jota nyt kerjuu kutsuu. Suojeluohjeet on niin nerokkaasti viitattu, että vain kokenut vakuutusjuristi tajuaa mistä niissä viittauksissa on kyse.
Ihmiset alkavat etsiä parempaa paikkaa ja ovat houkutuksille alttiita, kun huono henkilökohtelu alkaa. Se on siis lähtö laukaus. Syitä on monia, jotka kokemuksen aiheuttavat. Itse keskustelin rekrytoinnin markkinajohtajan kanssa aiheesta ”onnistunut rekrytointi”. Niitä kuulemma harvoin enää tapahtuu. Työelämän vaatimukset ovat niin kovat, hyvän tekijän löytäminen on niin kiven alla ja yhteisöllisyys on surkastustilassa. Johtamisesta puhumattakaan.
Tämä ilmenee siten, että työpaikkailmoituksissa kehutaan tuleva työyhteisö maasta taivaaseen. Maalataan kuva mitä loistavimmasta työpaikasta. Samalla vaatimukset hakijoille ovat tähtitieteelliset, eikä missään kohtaa lue, että tulevan tyypin tulisi sopia jengiin. Rehellisyys on kauan sitten kadonnut hyve.
Pitikö meillä olla joku perehdytys.
Eräs yritysjohtaja sanoi, että ei koskaan haluaisi työntekijää, joka vinkuu jokaisesta vartin joustosta. Mutta samaan hengen vetoon tilittää, että on se kummaa, kun työstä halutaan palkkaa ja henkilöstön vaihtuvuus on kuin formula radalta. Sydänkohtauksen vuoksi töistä pois jäänyt työntekijäkin eli vain huonoilla elintavoilla. Nyt maksettavaksi tuli retaleen itse aiheuttama työkyvyttömyyseläkevaraus kokonaisuudessaan ja johtaja itkee. Olisiko tämä ollut vältettävissä.
Kovin monesta asiasta en ole ollut niin innostunut, kuin inbody kehonkoostumusmittauksesta. Se sai minut syttymään ruokavaliomuutoksiin, joista en ollut niin välittänyt aiemmin. Nyt välitän. Loppu on suomenennätyksiä. Parasta on se, että yrityksissä on alettu ymmärtämään hyvinvoinnin tuottavuuden perään. Siellä missä on käyty inbody mittaamassa ja kannustamassa, ovatt tulokset aivan loistavia. Tuleva uusintamittaus saa tsemppaamaan entisestään ja tulokset paranevat. Sairaslomat vähenevät ja ihmiset ovat iloisia. Kuka ei haluaisi tällaista työkaveria. Mietipä omaan työyhteisöön.
Yrmykäiselle suulle on monta syytä.
Katkeruus on yksi surkeimmista. Silti ihmistä pitää ymmärtää. Ei ehkä kannata laskea heidän varaansa, ennen kuin oikean laista liikettä näkyy. Kyllä mokiaan voi korjata. Ja pitääkin. Mutta kukaan ei tule tykkäämään kaikkien kaikista päätöksistä. Ja jokainen tekee omat valintansa, joiden kanssa pitää vain elää. Se, että et tee parastasi ja uskalla avata suutasi, on vain turhaa murhenäytelmää. Virheistä pitää oppia. Ainoa asia, joka tulee kunnolla sisäistää ja ymmärtää, on ihmisten luontaiset taipumukset. Suurella todennäköisyydellä ihminen tekee sitä mistä itse tykkää, halusit tai et. Ja tätä on kovin vaikeaa muuttaa. siksi oikean suuntaista liikettä tulee saada jo alkumetreillä tai ongelmia on luvassa. Intuitiota pitää oppia kuuntelemaan yhtä lailla, kuin vanhempien viisauksia pitää oppia tottelemaan. Useimmat vai tarvitsevat omakohtaisia kokemuksia, että ymmärtävät mitä viisaudella tarkoitettiin. Tuli polttaa. Äiti ja isi olivat kuitenkin lopulta oikeassa. Kissanpennun viikset palavat kynttilässä vain kerran ja sitten ei enää koskaan. Moni äiti on kuullut jännitysnäytelmien jälkeen sanat. ”Kuule äiti, eroaminen siitä maailman ihanimmasta tyypistä oli parasta mitä sinulle on tähän asti tapahtunut.” Kyllä. Nyt omaishoitajana toiminut teini pääsee jatkamaan peruskoulun loppuun ja jatkamaan sitä omaishoitelua sitten aikanaan, kun sen oikea kohde aikajanalla on ansainnut huolenpidon. Toki siinä vaiheessa omaishoidon palkka kassa on ollut tyhjä jo vuosikymmeniä, ja valtiovalta poistanut koko nimekkeen käytöstä. Omaishoito kun on omaisen velvollisuus, eikä siitä mitään palkkaa makseta. Ja koska sinulla on sydän, et voi jättää heitä hoitamatta. Nerokas päättäjä. Taitaa olla vain länsimainen tapa jättää vanhemmat ja isovanhemmat yhteiskunnan vastuulle tai katuojaan. Jossain muualla ne asuvat kotona viimeiseen päiväänsä. Ruoka kannetaan sairaalle sänkyyn, kuten sinä sait sinun lapsuudessasi. Loppuun asti. Nähdäänkö meillä ensimmäiset vanhusten rikollisjengit kääntämässä nuoria kadulla, vain leipää saadakseen. Aseenaan käytetty proteesiharja.
Ehkäpä siksi kuntosalin ilmapiiri on ollut aina niin tervetullut kokemus.
Turvattoman lapsuuden ja ruuan kerjäämisen jälkeen. Ajatus siitä, että on vahva ja hyvässä kunnossa on niin aivoja hivelevä, että tuo yhteisöllinen lahja on vain bonus matkalla oman elämänsä kuninkaaksi. Aina on tullut hyvä mieli, kun käy treenaamassa. Meni, miten meni. Huolet sulavat pois ja valuvat hikipisaroiden mukana isänmaahan. Kyllä sinne mukaan mahtuu kaikenlaisia kanssa kärsijän traumoja, mutta mikään yksittäinen tapahtuma ei vie pois sitä riemua, jonka voimaharjoittelu ja tankoheimo on tuonut tullessaan. Suurimmat onnen kantamoiset ja opettajaonnen viisaudet ovat tulleet juuri täältä. Huolenpidon ja ihmisen parantamisen kirkossa, jossa ainoa tavoite on saada suojaa pahalta maailmalta, kun sinä kyykkäät ennätystäsi. Jos pitää valita yksi uskonta yli muiden, niin kyllä sen temppelinä toimii neonvalojen ja välkkylyhtyjen sijaan, voimaharjoittelusali ja omat sen omat seurakuntalaiset. Palatsi, jossa heimokaverit jo odottavat, että seuraava sensaatiokyykkyennätys päästään huutovarmistamaan. Sinä voit keskittyä suoritukseen, kun ensimmäisen kerran elämässäsi voit oikeasti huoletta luottaa henkesi kaverien käsiin. Päälle lyödään punajälkiset ylävitoset kajahtamaan niin, että jokainen ympärillä tietää minkä suojeluksessa elätte. Siinä onkin vasta ihmeteltävää nykyaikaisella työelämälle. Ennen yksin ja nyt ei enää koskaan. Kerro se työpaikka, jossa ihmiset tulevat kertatoisensa jälkeen rankaisemaan itseään uusia ennätyksiä kohti ja maksavat siitä, että saavat tehdä rankimman työnsä koskaan. Ei tule toista yhtä kovaa koko elämänpituista työtä mieleen, jossa tunteja ei lasketa, eikä siitä makseta palkkaa, kuin olemalla äiti tai isä. Ainoa vain, että kun äityli vetää maasta sellaiset raudat, että keskiuusimaan miehet ovat ihmeissään. Ei auta enää itku markkinoilla. Se on alettava treenaamaan, jos meinaa itseään mieheksi kutsua.
Lapset tykkäävät, kun sinä olet vahva, fiksu, terveitsetuntoinen aikuinen ja energisenä mahdollisimman pitkään paikalla. Ehkä vähän säkin. Voitko kuvitella tunteen, kun tämä yhdistetään sinuun?
P.S. Työpaikoilla on paljon opittavaa voimaharjoittelun ympäristöstä, kun ihmiset halutaan saada luottavaisesti antamaan kaikkensa.
t. Antti