Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Viikkoakaan ei mene, jottei oppisi jotain uutta. Tämän viikon mietelause kuuluisi jotenkin näin. ”Älä ylläty energiamäärästä, jonka ihmiset ovat valmiita tuhlaamaan jonnin joutaviin”. Täytyy muistaa, että ihmiset toimivat aina omista syistään. Kuten jokaiselle laitteelle on oma toimintonsa. Ja kuten olen kirjoittanut aiemminkin, olen itsekin joskus sahannut vasaralla. En kuitenkaan opettaisi tuota ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Aika moni kuitenkin usein käyttää vasaraa, vain koska se on ainoa työkalu pakin pohjalla.
Elämän tarkoitus on kasvaa täyteen mittaan. Se vaatii riskien ottamista unelmien kanssa, jotka ovat hulluja kaikille muille, paitsi sinulle. No, ei ehkä kaikille, mutta useimmille.
Kyseessä on kuitenkin oma kohtalosi. Jos oikeasti haluat menestystä, tulee ymmärtää isoa kuvaa. Sinulle tämä tarkoittaa kolmea asiaa.
1. Itsensä tuntemista.
2. Vahvaa itsetuntoa.
3. Toiminnansuunnittelua unelmia kohti.
Itsensä tunteminen.
Tuttu lause. ”Harva tekee palveluksia itselleen”. Terve keskustelu itsensä kanssa, on kehityksen avain. Kaikki alkaa rehellisyydestä. Ja vain ihminen on edelleen luomakunnan ainoa olento, joka on kykeneväinen itselleen valehteluun. Ymmärrän kyllä, miksi toisille valehdellaan. Mutta miksi teet niin itsellesi? Siinä hyvä kysymys.
Sanoisin, että varhaislapsuus ja elämänvauriot selittävät paljon. Kuten minullakin. Olin kyllä nähnyt välähdyksiä terveestä perhe-elämästä. Mutta varhaislapsuuden muistot mummolan yhteisjouluista, muuttuivat painajaisiksi hyvin varhaisessa vaiheessa. Lastenkodin kasvattina olosta huolimatta yhdyn kyllä mietelauseeseen, parempi olla joskus nähnyt rakkaus, kuin olla tuntematta sitä ollenkaan. Minkä takia tässä muuten jaksaisi tapella eteenpäin? Samaa sanoo ihminen, joka suhteesta toiseen hyppiessään kohtaa samat pettymykset, kerta toisensa jälkeen. Ruoho ei ole vihreämpää, kuin siellä missä sitä kastellaan. Ja päälle tulee raaka tosiasia. Ruoho vihertää siellä, missä se vihertää. Sitten kysymys kuuluukin, oletko kastellut? Ja jos olet, niin vihertääkö? Vain itsensä tunteva ymmärtää, mitä kysymys omalle kohdalle tarkoittaa. Kaikki kasvualustat eivät ole kaipaamaasi tarkoitukseen sopivia. Mitä nopeammin otat selvää (johtajan tärkein tehtävä) Sitä nopeammin pääset jatkamaan matkaa oikeaan suuntaan. Jotain, minkä voit tehdä heti. Määränpäätä ei ole, tämä kannattaa oppia nopeasti. On vain välitavoitteita. Ja näitä kohti seilataan, jos seilataan. Johonkin olet suunnistamassa koko ajan. Mihin olet menossa?
Viherrätkö sinä? Sinulla on koodaus, siihen mitä sinun kuuluukin olla. Siihen, mitä kaipaat. Päälle tulee luontaiset taipumukset. Ja jos ei kaivattua tule, niin miksi olet tilanteessa? Tänäänkin on hyvä päivä kysyä, minkä arvosanan itsellesi annat, tärkeissä asioissa. Sitten kysyt perään, miksi se ei ole vähempää. Ja sen jälkeen miksi se ei ole enempää. Sieltä se suuntima löytyy. Onnen puntari. Sitten vain tekemään. Yllätyt vielä, miten paljon enemmän tykkäät itsestäsi, ja kuinka paljon paremmin ympäristö sinuun reagoi, kun alat kasvamaan sinuksi. Siihen loppuu turhat nitinät ja jännittämiset. Ai, että. Vahva itsetunto on kaunista. Tiedän että unelmoit. Ja tiedän myös, että tuo olisikin sinun kohtalosi. Mutta miksi et mene sitä kohti? Onko polku liian epäuskottava. Ymmärrän, miksi panostaisit energiahukkaan. Samalla tavalla ajattelee jokainen ihminen. Niin töissä, kuin kotona. Ystävät, parisuhteet ja lasten kasvatus. Miksi panostaa, jos panos valuu hiekkaan. Hukkaa syntyy, kunnes oppii paremman hyötysuhteen. Ei pidä ihmetellä tämän päivän mielenterveyden ongelmia. Mihin olet menossa? Siinä hyvä kysymys.
Mistä vahva itsetunto?
Niin, kukapa osaisi tähän vastata. Olen kertonut sinulle jo aiemmin, omat havaintoni matkan varrelta. Ja elänyt opittua itse parhaani mukaan. Aikataulut saavatkin elää aina tilanteen mukaan, mutta ei koskaan tulevaisuuden kustannuksella. On onni ja harmi, että ihmislapsi kypsyy niin hitaasti. Oma kuopus ehti täyttää kymmenen, ennen kuin muistin opettaa, miksi kaikkea elämää pitää kunnioittaa. Älä tapa hämähäkkiä on vain käsky. Mutta oppiiko ihminen koskaan miksi, jos sitä ei tule ajateltua? Meillä jokaisella on oma roolimme ekosysteemissä, joka vaikuttaa kaikkeen elolliseen. Jokaista tarvitaan jossain.
Ihminen on ruokaa. Oletko syönyt oikein? Aivan. Ihminen on unta tarvitseva olento. Oletko nukkunut parantavasti. Aivan. Oletko vahvistanut kehotemppeliäsi? Aivan, ihminen joko rapistuu, tai vahvistuu. Oli se sitten mikä tahansa sinua koskettava aihe, on todella vaikea seisoa selkäsuorassa, kun tietää tehneensä väärin. Pareton laki, 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä, toimii tässäkin asiassa loistavasti. Tuokin olisi jo sensaatio, jos siihen pystyisit. Kuuluisit tässä aikakaudessa automaattisesti suurmestareihin. Tosi asia kuitenkin on se, että vain noin yksi prosentti pystyy. Eikä sekään ole mikään takuu terveestä mielestä.
No mikä sitten olisi? Kasvava oikein tekeminen. Itseäsi ja ympäristösi kohtaan. Ihailtava kunnioitus ansaitaan olemalla parempi ja tekemällä hyvää. Eniten apua tähän on tullut hyvän kommunikaation kaavasta. Tässä muistutuksena. Jos et osaa ulkoa, jätät koko elämäsi ajan, näitä alhaalla roikkuvia hedelmiä poimimatta.
Hyvän kommunikaation kaava.
- Sano jotain hyvää.
- Sano se lisäksi poikkeuksellisen kauniisti.
- Kuuntele kuulijaa.
- Vakuuta.
Soveltamisoppi onki sitten toinen juttu. Ja kaiken muistaminen, sitten kun vaikeudet alkavat. Mutta jos vastapuoli ei lyö sinua vasaralla peukaloon, voit olla oma ihana itsesi ja käyttää kaavaa. Toisen paha olo, ei koskaan saa laukaista sinua rankaisemaan itseäsi suuttumaan toisen tekemistä virheistä. Miksi tekisit niin? Vahva itsetunto ymmärtää tilanteita ja osaa sopeuttaa oman käytöksensä siihen. Vaikka olen joutunut tässä elämässä lähtemään monen kanssa erinäisistä syistä eriteille, en ole koskaan jäänyt menneisyyteen makaamaan. Se on hyvä opettaja, mutta huono isäntä. Ei siksi, että kuluttaisit energiaa hukkaan, vaan siksi, että muistaisit, miksi olet siinä missä olet. Joku viisas sanoi, että meitä koetellaan kaikilla niillä tavoilla, jotka meihin saattavat toimia. Vahva itsetunto ei hyväksy väärinkäyttäytyjiä läheisyyteensä.
Vahvan itsetunnon perusteet. 1. Tavoitteita. 2. Suunnitelmia. 3. Päivittäisiä kurinalaisuuksia tavoitteita kohti. Niistä on vahva itsetunto rakennettu.
Toiminnansuunnittelua unelmiasi kohti.
Mistä olet unelmoinut viime aikoina? Hemmetin hyvä kysymys. Tapasin vanhoja työkavereita. Muistelimme menneitä ja kävimme muistoja läpi, kuin eilistä päivää. Tutut nimet pomppivat keskusteluun. Osa tekee samoja hommia edelleen. Eräs heistä, tuli erityisesti mieleen. Hän liittyi tähän unelmointiin. Hän vastasi kerran kahvitauolla tuohon kysymykseen ”isompi lumiaura koneeseen”. Kyseessä oli tekijä, joka oli miettinyt asiaa jo pidempään. Ja kun pyysin jälleen kerran kehitysapua (johtajan kolmanneksi tärkein tehtävä) asiantuntijoilta (työntekijät), Sain häneltä vastaukseksi unelman. Aihetta oli sivuttu monta kertaa, mutta tuomittu liian vaikeaksi. Koneiden takuut kuulemma raukeavat ja ei ole mitään takeita, että kone kestää tuollaisen isomman suunnittelemattoman kuorman. Mutta hänpä oli suunnitellut. Tehnyt kevennys ja lujuuslaskelmia. Miettinyt jo rakenteluprojektinkin valmiiksi. Ainoa, mitä ei ollut vielä tehty, oli keskustelut maahantuojan edustajan kanssa. Onko tuollainen ylipäätään mahdollista. Saimme listan yksityiskohdista ja loppu on historiaa. Tämä unelmoija tuotti meille 30% tehokkaamman lumiauran, joten palvelumme hyöty ja laatusuhde parani saman verran. Kaikki tienaavat enemmän ja perheet syövät paremmin. Ei pöllömpi lopputulos. On vaikea jakaa onnistumisuskoa ihmisiin, jos mikään ei parane. Mutta sitäkin helpompaa, kun tapahtuu. Silmät katsovat liikennettä, mutta mieli miettii, tämä ei ole parasta mihin pystyisimme.
Milloin olet viimeksi kuullut kysyttävän, mistä olet unelmoinut viime aikoina? Aivan, sitä kun ei tapahdu edes kotona, puhumattakaan, että se tapahtuisi työpaikalla.
Sinusta on, usko siihen.
t. Antti