Elämässä on monenlaista suhdetta ja useimmat niistä mokataan ensimetreillä.

18.6.2023 | Johtajan kirje

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"

Johtajan kirje

Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.

Tässä aiheessa on kovin monta lähestymiskulmaa, mutta nyt ennustetaan ihmisten tulevan yhteensopivuuden todennäköisyyttä. Kulttuurillinen asia, josta uuden työntekijän rekrytoijan ja sopivasta ystävästä tai puolisosta haaveilevan pitää herkästi oppia huomioimaan. Miten todennäköisesti ihmiset ovat tulossa toimeen ja viihtyvät toistensa seurassa. On työsuhdetta, parisuhdetta, sukulaissuhdetta, ystävyys- ja avunantosuhdetta. Suhdetta menneisyyteen ja tulevaan. Suhteita riittää. Yksi näistä kuitenkin tulisi olla kunnossa ennen muita. Suhde itseensä.

Itsetunto ohjaa kaikkea mitä teet ja yleensä tuo ei tee palveluksia itsellesi.

Tosissaan, vai harhautustemppu. Tuo on se mistä heti alkuun pitää saada selvää. Ja vaikka kuinka hyväksi tulisit ottamaan selvää, niin aina joukossa on aina joku, kehtaa sanoittaa valheensa juuri niin kuin olettaa ne sinut vakuuttavan. Miten muuten selität avioerot, päättyvät ystävyydet ja työpaikan vaihtamistilastot. Juurisyy on useimmiten huono henkilökohtelu, alun perin sinulle väärässä seurassa.

Kuten eilen, taas kuulin tarinat molemmista tilastoista.

Ensimmäinen tarinoitsija kertoi, että aikoo vaihtaa työpaikkaa heti kun saa tutkintopaperit käteen. Palkka ei ollut sitä mitä piti ja työssä ei pääse toteuttamaan itseään, kuten oli kuvailtu. Miten meni noin niin kuin tähän sijoittaneen työnantajan mielestä. Kirjallinen ajattelu olisi auttanut.

Toinen tarinoitsija kertoi, että pitkän huoltajuustaistelun oikeudenkäynnistä on vihdoin tullut tuomio. Samaan lauseeseen mahtui huokaus. Tuo pöhähdys kertoo tarinaa siitä, että pettymys itseen on aivan valtava. Miten suostuin niin kauan elämään sitä näytelmää, jossa mikään ei ollut aitoa. Itsetunto voi olla poljettu viemäriin.

Pitää oppia asettamaan hälytysrajat oikein ja reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Kohtaamisten kokemusoppi sanoo, että pitää olla tarkkaavainen ja reagoida, kun jotain tutkittavaa putkahtaa. Ei ihan helppo temppu tämän päivän chat-gpt somehälinässä. Hyvä kuuntelija tekee keskusteluista syvemmälle vieviä ja luo tuolla yhteisiä oivalluksen tuokioita, kuin trampoliinilla pomppien. Ihminen on fiksu. Robotti saattaa tietää paljon ja osaa kyllä näytellä todella hyvin, mutta tarkkaavainen ymmärtää tunnemitoituksessa olevan jotain väärin.

Ihmisten kanssakäymisestä voi tehdä nopeasti ennustuksen, riippuen siitä, missä hengessä keskustelua käydään. Parhaimmat onnistuvat keskittymään aina keskustelun alkumetreihin, mikä henki vallitsee ja miten luontaisesti toinen tavoissaan esiintyy. Todellinen kulttuuri paljastuu niistä ensimmäisistä puolihuolimattomista reaktioista, kun jotain ristiriidan aihetta kysytään. On kaksi erityisen tärkeää ”totuuden ikkuna” hetkeä, joihin tulee keskittyä. Huomioida, mihin suuntaan toinen näissä tilanteissa on taipuvainen, kun alun sievistelyistä selvitään.

Totuuden ikkunat.

  1. Ensimmäinen haavoittuvuus
  2. Ensimmäinen erimielisyys

Ihmisten kemiasta kertoo hyvin paljon se, minkälaista jännitettä heidän välilleen syntyy. Kuinka nopeasti mennään syvälle, mitä jaetaan molemmin puolin itsestään. Miten tullaan toimeen, kun tulee näkemyseroja. Ilman syvyyttä, et tiedä toisesta oikeasti yhtään mitään. Nuo keskittymisen hetket ovat nämä kaksi ikkunaa totuuteen. Ollaanko nyt syventymässä ja jakamassa aidosti jotain itsestään, vai kalastelemassa vain toisesta heikkouksia. Ollaanko erimielisyyksistä hakemassa nopeaa voittoa, vai oppimassa vuorovaikutuksessa. Pitääkö siis väkisin näyttää vahvalta, vai ollaanko tässä vain tutkimassa yhteistä maisemaa. Joko aletaan puolustautumaan ja oikeuttamaan omaa näkemystään tai sitten opitaan yhdessä. Keskustelun vire kertoo tulevasta paljon ja sävyttää kaiken mitä kahden ihmisen välillä tuleman pitää.

Tarkka sävelkorva huomioi keskustelun vireessä näitä neljä asiaa.

  1. Luoko vuorovaikutus turvallisuuden- ja tuen tunnetta?
  2. Suuntaako keskustelu auttamiseen ja yhteistyöhön?
  3. Saako keskustelussa haastaa näkemyksiä?
  4. Miten vaihtoehtojen tutkiminen otetaan vastaan?

Jotta sävelkorvasi kehittyisi.

Miten menee, auttaisitko minua ymmärtämään, miksi kysyt ja kertoisitko miksi lähdit näihin hommiin, ovat todella hyviä kysymyksiä luottamuksen perustamisessa. Mielenkiintoista, kerro lisää ja ymmärsinkö oikein, vievät syvemmälle juuriin. Oletko ajatellut miten tuo vaikuttaa, haastaa näkemykset. Olisiko mitenkään mahdollista, jos leikitään ajatuksella, antavat mahdollisuuden tutkia vaihtoehtoja turvallisesti. Reaktiot kertovat paljon.

Kuten ensimmäinen ja paras esimieheni sen niin hyvin aikanaan sanoi. Jokaista tarvitaan jossain. Pitää vai löytää omat vahvuudet ja oikea seura toteuttaa. Siellä voi hyvin. Siellä tavoitteet toteutuu. Onko sulla tavoitteita?

Olet lopulta sitä, kenen kanssa olet.

t. Antti

*kirjallinen ajattelu. Saada asiat paperille allekirjoituksien kera. Tärkein taito heti sopimisen jälkeen. Jos asia on nyt vaikea saada paperille, niin mitä luulet myöhemmin tapahtuvan, kun asia on toisen ihmisen etujen ja muistin varassa. Sinulle ollaan reiluja vai?

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"