Johtajan kirje
Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.
Parempi vaihtoehto on olla niin suorituskykyinen, että ei nuijiminen ei ole kannattavaa kenellekään. Kysymys kuuluu, että minkä verran olet sivistänyt itseäsi ja harjoitellut. Useammalle on kuitenkin parempi, olla antamatta aihetta nuijimishaluille. Tällä viitataan keskusteluun, jota somessa käydään tietyn artistin aiheuttamasta someraivon pirskahtelusta. Arvaat kyllä. Hänestä liikkuu väite, että hän olisi yhdistelmä seksuaalisuutta ja naisten voimaannuttamista. Ja että juuri tällaisia naisia Suomen ankeuttajat yrittäisivät nuijia maanrakoon.
Jos nainen on kaunis tai seksikäs, hänen kuuluu olla pullantuoksuinen, vienosti hymyilevä ja – ennen kaikkea kontrollissa. Ei itsensä paljastelija. Nyt ei siis riitä psykologien päivittelyt ja paheksunta törkykirjoittelusta, vaan tarvitaan ihan oikea kolumnisti, jotta saadaan kattava selitys raivo ilmiölle. Mitä sitä kouluja käymään. Käytäntöhän se riittää opettamaan. Tässä tapauksessa käytäntöpä hyvinkin.
Mietipä tuota lausetta hetken aikaa.
Jos lääkärit harjoittelisivat vain käytännössä. Ei siis opiskeltaisi ollenkaan teoriaa siitä, kuinka se avosydänleikkaus kannattaa ja tulee moraalis-eettisesti suorittaa. Ja vielä valaa noudattaen. Ei ei, vain käytännön harjoittelua. Suoraan toimintaan. Käypäs tuohon pöydälle, niin hieman katsotaan sinne rinnan alle. Veikkaan, että sinä valitset teoriassa koulutetun kirurgin omalle kohdallesi, jos valinnan mahdollisuus annetaan. Muuten juokset huutaen karkuun. Kun ikinä en oo maitoo juonu, hampaaton liimatukka lekuri, likaisissa abdun verkkareissaan pyyhkii spagettikastiketta suupielistä jo valmiiksi likaiseen t-paitaansa. Ja huitoo samalla voita leivän päälle levittämällänsä kirurginveitsellä, sinua käymään pitkälleen. Jos joku väittää, että sillä mitä edustat ja miten edustat ei ole väliä imagon kannalta, niin onnea vaan lupien uusimisen kanssa, kun ne on kerran evätty.
Suomi on edelleen peräkylän junttila, joka ei siedä vahvoja, näyttäviä naisia
Lause ei voisi enempää väärin olla. Toki juntteja löytyy joka maasta, mutta kutsua nyt kaikkia haukkumanimellä, on aika rumaa käytöstä. Eikös kolumnistit juuri tätä kritisoi, kun yleistetään. Käyttäydytään siis itse huonosti. Vaikea olla uskottava journalisti, kun oma käytös on ajattelematonta ja alentuu pikkutyttömäiseen kiukutteluun. Peiliin katsominen on vaikea laji.
Kun katson taaksepäin ja mietin kaikki naisia, joita olen työelämässä tavannut. Heitä keneltä olen oppinut paljon, ja heitä ketä olen ennakkoluuloista huolimatta päässyt ystävystymään, uralla eteenpäin auttamisten keskellä. Ei siellä ollut yhtään reitti pitkin kiipijää. Olen kyllä tavannut naisia, jotka olivat helpon seksin perässä, mutta ne eivät liittyneet vahvoihin naisiin mitenkään. Yleensä alta paljastuu traumoja.
Jos nyt soitetaan kaikille tuhansille ihmisille, joiden kanssa olen saanut kunnian tehdä töitä, ei sieltä tule yhtään viittausta vahvojen naisten pelkoon. Päinvastoin. Sen verran monta naista olen nähnyt ja itse myös pyytänyt vahvaa ihmistä vaativaan vastuuasemaan, että on suorastaan hassua, miten takajunttinen kommentti tuo otsikko on. No, ei siinä mitään. Yleensä vahvat kiukut tarkoittavat sitä, mitä sen jälkeen tapahtuukin. Tulee takaisin. Veikkaan, että ihan rauhassa ja ilman pulssin nousua ei saa aamukahviaan juoda, jos somea samalla selailee. Siellä taitaa viettää aika paljon aikaa. Meneehän se elämä niinkin.
Pahoinvointia on niin monella tasolla, että tätäkin käytöstä pitää vain ymmärtää. Emme voi tietää, mitä pahaa kolumnistille itselleen on tapahtunut. Sitä pitäisi kysyä häneltä. Yleensä se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Ai että tykkään tuosta sanonnasta. Ei kuitenkaan opeta nuorille, että on ok ottaa housut telkkarissa pois. Katsos, vaikka kuinka varttuneempi väki on kuunnellut itse lapsena Kikan sukkulaa Venukseen ja naureskellut hauskoille sanoille ymmärtämättä sanomaa, on silti tosi asia, että yksikään heistä ei halua Kikan kohtaloa omille lapsen lapsilleen. Siinä jo perustetta pitää housut jalassa.
Sanna Marin sai ihan saman kohtelun
Niin, tai siis ei saanut. Sanna on menestynyt nainen, jolta monessa asiassa otetaan ja kannattaa ottaa opikseen. Hän teki omanlaista juttua ja pääsi pitkälle. Minäkin tykkäsin nahkatakki lookista. Hän oli kaunis ja edustava. Kaikki oli paremmin, kuin hyvin. Sitten tuli virhe. Kaverit aiheuttivat katastorofin, kun pääministerin virka-asunnolla tanssittiin pöydillä kokaiinin tahdissa. Sannasta oli kuva haarat levällään tanssilattialla. Onneksi tällä kertaa vaatteet päällä. Kokaiinia ja missejä, niin kutsuttuja ystäviä ottamassa mahdollisesti uran päättäviä kuvia. Mitä se kertoo ystävyydestä, viihde maailmasta, mitä se kertoo Sannasta.
Tässä tulee tärkeä opetus. Et voi koskaan olla varma kenestäkään muusta, kuin itsestäsi. Sannan kannalta oli onnekasta, että jälkipuinti meni niin kuin meni. Ja vain ajan hengen vuoksi tuore äiti sai pitää paikkansa, koska kansa ja maailma ajatteli, että juuri tällaista vahvaa naista me kaipaammekin. Vihdoinkin oli hyväksyttävää, että julkisuuden eliitti saa olla myös ihminen. Poliittisista suuntauksista huolimatta. Jos pitää valita Erika vai Sanna, niin jälkimmäinen voittaa 6-0. Ei, että Erikassa mitään vikaa olisi. En vain tunne hänestä mitään muuta, kuin paljaan perseen. Ja se ei ole niin hyvä, että sen perusteella menisi Sannasta ohi. Some on täynnä treenaavia mimmejä, jotka voittavat molempien perseet 6-0. Ero on se, että nämä treenarit ovat itse saavuttaneet tasonsa ilman sensaatiohakuisuutta. Ei siis tarvinnut ensin näyttää persettä, että pääsisi otsikoihin. Otsikko on toki myöhemmin pelkkä perse. Ja siihen on hyvä syy. Ei kaunista urheiluautokaan pidetä pressun alla piilossa. Siitä nautitaan aina kun mahdollista ja näytetään kiiltävä pinta se koko maailmalle. Siten toimii rakkauskin. Ei sitä peitelle mitenkään. Ei pysty. Sitten on naiset, jotka myyvät persettä ja heistä on olemassa erilaisia sanontoja. Ainakin jos jonkun pitää julkisesti kertoa heistä mielipiteensä somessa. Siinä onkin jo riittävästi, jotta koko maailman saa haukkua. Puhua nyt totuuksia.
Suomessa naisia ei hunnuteta fyysisesti vaan henkisesti
Sen verran pitää tuntea kulttuuria suomessa 2025, että hunnut ovat tätä päivää. Kävelin vaimoni kanssa Itäkeskuksessa ja en juuri muuta nähnyt kuin huntuja. Tarkoittikohan kirjoittaja jotain susirajan takaista pikku kylää, kun haukkui peräkylän junttilaksi. Hän taisi kyllä käyttää sanaa Suomi. En ehkä yleistäisi näin rumasti ja haukkuisi maalla asuvia junteiksi. Suurin osa viisaimmista ja parhainta elämää elävistä ihmisistä tulee jostain muualta, kuin betoniviidakoiden kasvukeskuksista. Siellä tehdään oikeasti töitä ja rakastetaan perhettä. Toki, jos kirjoittaja kuuluu itse sohvaperunoiden katselijakuntaan. Niin eiköhän jätetä tämä aihe tähän.
Suomi on täynnä incel-miehiä, jotka eivät voi sietää Vikmania, koska heillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta häneen.
Maailmassa, jossa naisen arvostusta yritetään nostaa, ei kannata alkaa haukkumaan toista puoliskoa. Sen verran älykkyysosamäärästä pitää saada käyttöön. Tämä on juuri se syy, miksi Vikmanin kaltaiset nuoret naiset ottavat vaatteet päältään ja keikuttavat alastonta persettä kansallisessa televisiossa. Hänen haastatteluitaan kun lukee, niin alta paistaa suunnaton epävarmuus ja hyväksynnän hakeminen. Asian ei pitäisi olla näin. Siitä siellä someraivossa kirjoitellaan. Päälle tulee se, että musiikki on paskaa ja autotune ei riitä korjaamaan kiekumisen virheitä. Virheet saadaan pois, kun huomio kiinnitetään huoraus sanoihin ja paljaaseen pakaraan. Voimaantumisella ja erotiikalla myymisellä on selvä raja. Ja se on siinä, että pärjääkö ilman pimpan myyntiä, vai riittääkö pelkkä musiikki. Kuulemani perusteella jälkimmäinen ei ole vaihtoehto. Toisaalta ehkä siinä olikin juuri se nerokas suunnitelma. Ensin pimppa esille ja sitten, kun ura on jo hyvässä nosteessa ja kuulijakunta on vakiintunutta, laitetaan housut takaisin jalkaan. Tätä odotellessa. Tätä odotellessa. Suuntauksesta päätellen en pidättäisi hengitystä tätä odotellessa. Paitsi jos olet tekemässä vapaa sukelluksen uutta maailmanennetystä. Sitten anna mennä vaan.
“Mikä tuo ruma ämmä luulee olevansa” tarkoittaa suomeksi: Miksi minulla ei ole mitään reittiä tuollaiseen tyttöystävään/elämään
Kauneus on aina katsojan silmässä. Ja kun katson Erikaa, näen hauraan tytön, joka ei tiedä paikkaansa maailmassa. Yleensä repaleiset ihmiset elävät repaleista elämää. Ei pitkäaikaisia suhteita ja rakkaus jää täyttymättä. Pikajunalla kohti ennenaikaista hautaa. Kirjoittaja on siis aivan oikeassa tuosta reitistä, mutta kyse ei ole Erikan omasta valinnasta, vaan aivan tosi asia. Vaikea löytää vakavaa suhdetta, joka kestäisi tuon määrän perseen myymistä. Ehkä sieltä putkahtaa sitten joku vahinkolapsi aikanaan, mutta ei paljon muuta. Yleensä tuolla polulla koetaan traaginen loppu. Ei toivota sitä Erikalle. Eikä hänen mahdolliselle jälkikasvulleen. Siitä saisi sitten päivälehdet taas jutun jos toisenkin kirjoittelun aiheeksi. Mutta Erika on keksinyt maailman vanhimman keinon tehdä rahaa. Pisteet hänelle siitä. Olisiko sinusta myymään julkisesti persettä? Kaikista ole edes käymään itse kaupassa, puhumattakaan siitä mitä Erika tekee. Vinkki kolmonen, ei minustakaan olisi. Taas joutuu nostamaan hattua. Totta toinen puoli. Mitalilla on aina kaksi puolta. Suurin osa terveistä vain valitsee jotain muuta, kuin julkisen nolauksen. Onneksi perse aina myy. Ei sitä turhaan maailman vanhimmaksi ammatiksi kutsuta. Tähtimerkit ovat siis Erikan puolella. Ainakin rahallis-urallisesti. Siihen asti, kun kroppa kantaa. Sitten pitää keksiä jotain muuta. Ehkäpä tili on jo siinä vaiheessa täynnä ja voi vetäytyä omalla saarelle viettämään toy boyn kanssa eläkepäiviä. On niitä huonompiakin vaihtoehtoja olemassa.
Ja mitä elämään tulee, niin kolumnistin kannattaisi tarkistaa faktat ennen huutelua. Tilastojen mukaan maailman ihmisistä suurin osa kertoo pelkäävänsä julkista esiintymistä jopa enemmän, kuin omaa kuolemaansa. Se siitä samanlaisen elämän kaipaamisesta. Ja päivän päätteeksi myös Erika olisi mieluummin rannalla teltassa rakkaansa kanssa, kuin yksin kylmässä kartanossa. Toivotaan hänelle tuota ensimmäistä vaihtoehtoa.
Naisten masturbointia on pidetty hysteriaa aiheuttavana sairautena
Tämän lauseen kanssa pitää palata sata vuotta ajassa taaksepäin. Joskus näin on ollutkin, ei enää pitkään aikaan. Nautinto on tullut osaksi arkea ja ainakin oma vaimoni tulee poikkeuksetta aina ennen minua. Ei tarvitse siis katsoa raflaavia fifty shade’s paskaelokuvia vain etsiäkseen tietoa, miten asioiden kuuluukin mennä. Juu, on totta, että on olemassa miehiä, jotka sanovat huolenpitoa pyytävälle naiselle, että jokainen hoitakoon omat orgasminsa. Itsekin kuulun siihen sakkiin, jotka heräsivät oman vastuun ymmärtämisen mieheksi kasvuun, vasta aikuisella iällä. Syitä oli monia. Ei isää kasvattamassa. Katujen turvattomuus ja lastenkodin kasvukivut. Toinen puoli on se, että näistä asioista on yleensä kovin vaikea puhua. Tarkoitan tällä sitä, että harva nainen uskaltaa avata suunsa ja sanoa, että ei tuo nyt niin hyvää ollut, kun jäi saamatta. Varsinkin jos toinen on teeskennellyt orgasminsa jo vuosia. Ei haluta loukata toista. Itse opin tärkeät läksyt, kun rauha laskeutui iän myötä. Rakkaus on sellainen, että toisen eteen halutaan tehdä osuutensa. Lupa rakkauteen, tyydyttävään seksiin ja huolenpitoon on jokaisen ihmisen perusoikeus. Otsikko on siinä mielessä totta, että kyllähän siitä hysteria iskee ja ihminen takuulla sairastuu, jos ei saa helpotusta tarpeisiinsa. Oli sitten kyseessä haaroväli housuissa tai hameen alla. Koitapa olla pissaamatta päivä, kun on jo valmiiksi hätä. Paine kasvaa. Kun kutina käy pahaksi, on saatava rapsutusta. Ja jos vain toinen rapsuttaa, sitä kutsutaan hyväksikäytöksi, ellei asiasta ole jo sovittu etukäteen ja raha vaihtanut kättä.
Mitä jos ei sairastuta kukaan ja opetetaan sen verran vahvaitsetuntoisia ihmisiä, jotka osaavat ilmaista itsensä ilman riidan haastamista. Että jokainen saa orgasminsa oman rakkaansa kanssa ja voi hyvin. Ei tarvinnut ottaa housuja pois, ostaakseen hyväksyntää ja rakkautta. Se tuli ihan ilmaiseksi. Kuten toista ihmistä ei voi omistaa.
Mutta maailma muuttuu ja henki on jo päässyt pullosta.
Tämä on ainoa totuus kirjoittelussa. Mooren laki jatkaa potenssiin kasvamista ja pian robotti korvaa pimpan. Mitäs Erikat sitten tekee? No onneksi on varaa ostaa kunnon robotti orhi. Päättymätön virta orgasmeja on taattu. Ei huono paikka olla, jos perse on tuottanut tarpeeksi rahaa, ostamaan robotteja. Ihmisen kosketus jää vain aika vähälle. No, onneksi on myös mieshuoria. Tapasin juuri yhden sellaisen. Hän ei vain tiedä sitä itse.
Viisain pomo koskaan, sanoi aikanaan, että jokaista tarvitaan jossain. Luotetaan siihen, myös Erikan kohdalla. Hän vain kertoo haastatteluissa sivupersoonasta, jonka voimin pystyy tekemään julkisesti sen, mitä tekee. Ei vain kerro kovin tervettä mallia nuorille kasvaville naisille, joiden esikuvaksi naisvoimaantumisen ruumiillistumaa kuvataan. Windows 95 mies sentään peittää kylpytakilla oman ahterinsa. Samapa tuo. Molempien kohdalla vaihtuu kanava.
Henki on tosiaan päässyt pullosta ja ei taida takaisin olla tulossa.
Naistutkija kertoo iltalehdessä, että on pettynyt rakkaudessa liian monta kertaa. Hän kertoo, että tällä hetkellä naisia herätään lujaa, kun epäonnistuneet feministit alkavat tajuamaan tilanteensa. Kaiken sekavuuden keskellä on enää vaikea löytää hyvää miestä puolisoksi. Rakkaudessa pettyneet naiset joutuvat tarkastelemaan omaa käytöstään. Miesten eteen on yksinkertaisesti tehty liian vähän.
Eletään rajua herättelyn aikaa. Tosi asia on se, että aina kun persettä pitää näyttää taidon ja kyvykkyyden sijaan, ollaan alueella, jossa kunnioitusta on vaikea enää ansaita. Kun housut lähtevät, on tapahtunut jotain peruuttamatonta. Siksi työ on nimeltään seksityötä ja sitä tehdään kulissien takana, koska kyse on työstä, joka ei ansaitse yleisön kunnioitusta. Kukaan itseään kunnioittava ei esiinny perse paljaana omalla naamalla, jos haluaa säilyttää kasvonsa. Siten maailma lepää, vaikka sitä kuinka yrittäisi kiukutella toiseksi. Huoran kauppa käydään pimeällä kujalla ja nimettömissä pikaviestimissä ihan syystä. Yritäpä väittää tämä muuksi.
Maailma on virheitä täynnä ja murhaajatkin saavat loputtoman määrän mahdollisuuksia. Eiköhän Erikalla kuitenkin ole vielä kaikki mahdollisuudet, vaikka mihin, vaikka kuinka kateelliset somessa räyhäävät. Käytän sanaa kateellinen, koska suurin osa ihmisistä vain seilaa elämänsä läpi tuuliajolla, tehden paskatyötä, jota vihaavat. Ostaakseen pienellä kitupalkalla asioita, joita eivät edes tarvitse. Tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin, joista eivät edes tykkää. Oli se perseellä myyntiä tai ei. Erika on voittanut suurimman osan maailmasta jo uskaltamalla ottaa askeleen tyhjän päälle. Siinä on meillä uskova ihminen. Ja nyt ei puhuta uskonnoista. Toivotaan kuitenkin, että hinta ei ole lopulta hänelle Kikan kova.
Ja mitä tulee tästä Erikan aiheuttamasta some kiukusta, kirjoittajan omaan kiukutteluun.
Saat kirjoitella. Älä tyttö huoli. Tosimiehet ovat tottuneet siihen, että kylkiluulla ei saa täysipäistä naista, vaan epävakaan, epäloogisen, huomionhakuisen ja persoonallisuushäiriöisen pöpin, jota kuitenkin omaksi kullaksi kutsutaan. Olet siis turvassa ja maailma lepää hyvin. Tosimies suojelee jokaista. Ihan niin kuin on tarkoitettukin. Tosimiehet eivät ota kirjoituksistasi itseensä. Saat vapaasti vouhottaa. Nämä hommat on jo opittu. Ne vouhotukset, joista kirjoittelet, on vain keskenkasvuisten hajatuksia. Ja tämäkin kokemus vain todistaa, että meillä on vielä kosolti töitä jäljellä. Sen verran pahat on itsetunto-ongelmat liian monella ja päälle iso mieskasvatuksen vajaus maailmassamme. Isä ei ollut läsnä, kun sankarilliset yksinhuoltajaäidit kasvattivat poikasensa. Miehen malli jäi saamatta. Tehtävä jää nyt meille. Osallistu sinäkin tehtävään. Ei haukkumalla, vaan opettamalla. Ei vastakkain asettelulla, vaan auttamalla ymmärtämään ja kasvamaan ihmisinä.
Miehen rooli on kyllä mielenkiintoinen. Ostin juuri itselleni uuden kamera telineen opetuksellisten treenivideoiden kuvausta varten. Sitten vaimo sanoi, että sulle pitää kulta ostaa uusi ja oma. Kysyin, että miten niin, kun juuri ostin tämän kyseisen kappaleen. Vaimo sanoi, ei käy, kun siinä on nyt tarra. Hän omi sen laittamalla siihen sellaisen. Vastasin, että suorastaan nerokasta. Tätä en maailmasta vielä tiennytkään. Laita johonkin tarra, niin se on oma. Sanoin vaimo kullalle, että taidanpa tästä lähteä heti hakemaan uutta telinettä. Vaimo huusi perään, että ota samalla lisää tarroja. Kyllä kulta, näin teen.
Sinustakin on, usko pois. Kaikesta huolimatta, sinusta on.
P.S. Tänäänkin on hyvä päivä, siellä some surffailun keskellä, kysyä puolisolta, miten voisin tehdä rakas sinusta tänään onnellisen. Naureskelet vain siihen asti, kun pyynnöt ovat jotain kuun ja taivaan väliltä. Sitten kun tulee jotain järkevää ja toteuttamiskelpoista, niin toimeksi vaan. Tätä kutsutaan rakkauden vaalimiseksi. Ei kannata lopettaa ikinä, jos haluaa viettää rakkauden täyteisen elämän. Keskiyö koittaa kyllä, mutta teille vähän myöhemmin.
t. Antti