97 % suorittaa ja selviytyy päivästä toiseen, ei ihme, että lataamot täyttyvät.

21.1.2024 | Johtajan kirje

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"

Johtajan kirje

Kiitos tästä viikosta. Mitä opin työstä ja elämästä.

Oma tilasto sanoo, että 97 % tapaamistani ihmisistä vain nilkuttaa päivän kerrallaan ja perussuorituksella, tätä jokapäiväistä arkeamme. Ihan hetki sitten kuulin lauseen ”ei se tässä konkurssissa enää tunnu, antaa mennä vaan”. vitsikäslause ei ollut ihan täysin totta, koska yksityinen ihminen ei voi mennä konkurssiin, eikä tämäkään tyyppi ollut vielä aivan niin syvällä, kuin antoi ymmärtää.  Vai oliko sittenkin. Jokaisessa vitsissä, kun on aina totuuden siemen. Aivan yhtä lailla, kuin jokaisessa onnistumisessa on piilotettuna yhtä suuren epäonnistumisen mahdollisuus. Ei ole hyvää ilman pahaa. Lyhyt keskustelu paljastaa paljon. Ihmisen reaktiivisuus on omiaan paljastamaan totuuden ilmaisun takana. Olen joskus tästä jo kirjoittanut, mutta ihan muistin virkistykseksi. Olet ihminen, eli reaktiivinen olento. Olet tapasi oppinut ja tapojesi orja. Jos elät elämää, joka ei anna iloa sydämesi muotoisesti, etkä pysty kertomaan, mitä kivaa on tässä ja tulossa. Olet todennäköisesti pudonnut tilastoon. Näin käy suurimmalle osalle. Tämä ei ole lopullista, ehkä. Eli jos opettelet parempia tapoja ja kasvatat itsetuntoasi vastaamaan sydäntäsi, et ehkä avioeroa seuraavalla kerralla väärän ihmisvalinnan takia ja uhraa elämääsi enää käytännöllisyyden harhaan. Voit aina pysyä hormoniesi orjana tai oppia hallitsemaan energiasi kohdistamista. Suurin osa ihmisiistä on kuitenkin hiljaa, kun kysytään, mitä hyvää on tulossa. Kohtaan kovin surkeaa energiahukkaa, aivan jokaisessa ammattikunnassa, kodin kommelluksien ohella. Korulauseita kehityksestä riittää ja kaikkia muita ollaan syyttämässä vastuuseen ”aina toisten” virheistä. Mutta, kun kysytään montako energiatehokkuusehdotusta, olet tehnyt viime aikoina, josta jotain hyvää on tulossa. Vastaus on yleensä hiljaisuutta. Ja usko pois, sitä energiaa voi elämässä hukata monella tapaa, niin kodin sisällä, kuin siellä missä tästä budjetin suurin lovi maksetaan. Elämästä pitää tulla parempaa. Ei vain suorittaa muodollisia velvollisuuksia.

Pidä huolta, että oma reaktiivisuutesi ei vahingossa tuhoa ihmissuhteita ympäriltäsi.

Aivan samalla tavalla se totuuspuhe, joka puuttuu ja nakertaa elämänlaatuasi, voi aiheuttaa sen, että jossain kohtaa totuus tulee esille. Rehellisyydestä kaikki alkaa, mutta ole tässäkin varovainen. Ole rehellinen, mutta älä tunteeton. Elämässäsi on tärkeitä ihmisiä, otatko heidät tarpeeksi vakavasti. Arvostatko itseäsi sen verran, että otat edes itsesi vakavasti. Elämä on yhtä sijoitusta. Vain tasainen roihu tuottaa tasaista lämpöä ja sama roihu tekee elämästä elämisen arvoista. Riittää, että putket jäätyvät kerran, niin koko talo voi olla tuhoon tuomittu. Jossain vaiheessa ihminen vain tuntuu unohtavan perusasiat ja itsensä siinä samalla. Lapsikin sen tietää, että kylmä on pahasta ja nälkä on kurjaa. Miksi sitten aikuisuuden kynnyksellä melkein kaikki tämän unohtavat ja taantuvat kiukuttelun kehään. Otetaan sitten matsia, niiden tärkeiden ihmisten kanssa. Suruun voi aina syödä, kun ei muuta saa.

Miten sulla menee?

Vastaus yllätti. ”Minä toimin”. En riko arkista kaavaa, kun vain suoritan. Sydämessä ämpäri tuhkaa. No lapsilta saa rakkautta. Iltaisin voi itkeä itsensä uneen. Onneksi on yksi hyvä ystävä, jonka kanssa voi puhua. Se on nyt taas samassa tilanteessa. Palattiin taas iloisesti kavereiksi, kun molemmilla menee päin helvettiä. Ai, että kaveri voi olla vain samassa kusilammikossa, mutta ei silloin, kun sinulla menee hyvin. Ymmärrän. Luotat sitten kuitenkin tähän hylkääjään, salaisimmat herkkyytesi, vaikka tiedät, että kohta niitä käytetään taas sinun selkäsi takana. ”No ei mulla ole ketään muutakaan”. 

Pitää osata luopua ajoissa. Kyseisen hylkääjän elämään kuuluu sellaista jäätä, että itseään kunnioittavan kuuluu kääntyä kannoillaan ja mennä roihun suuntaan. Muuten pian huokuu ikuista talvea.

Hassua, että älykäs ei säikähdä lähellä tapahtuu itsetuhoa, periaatteet puuttuvat.

Tämä on eri asia, kuin periaatteellinen itsetuhoisuus. Järkevä osaa antaa toisia mahdollisuuksia ansaitusti, mutta ei kolmansia. Sitäkin toistakin edeltää aina järkevä päätöksenteko ja terveet hälytysrajat. Mahdollisuuksia ei pidä jaella ollenkaan, jos mikään mittaluku väreilee harmia. Itsetuho on omiaan pilaamaan jo valmiiksi heikon itsetunnon rippeet ja päälle tulee palkinto, että on entistä alttiimpi manipuloijien vietäväksi. Tämä on jotain mikä opitaan yleensä jo varhaisin nuoruudessa. Taitava manipuloija pitää sinua löysässä hirressä, kun uhkailee pahimmillaan satuttaa itseään, jos lähdet. Välissä bonuksena ”vain hieman” tulee turpaan tältä uhkailijalta. Monttuun poljetun itsetuntosi rippeet ei kestä yhtään jo valmiiksi herkistyneen sielusi takia ja annat vain periksi. Kyllä se tästä muuttuu, kun rakastan vaan ehjäksi. Välissä voitkin sitten korjailla hajotettuja puhelimia, kun mustasukkaisuus ei kuulemma ole vielä sairaaloista, jos nyt pari puhelinta hajoaa kummituksien takia. Sielusi huutaa, juokse, mutta halvaantunut päättäväisyytesi alistuu vietäväksi. Piru on vienyt koko käden.

Mätäpaise pitää leikata heti, ennen kuin se vie koko käden.

Mistä se sitten tulee. Tahto nautiskella mädän kasvatusta itseensä. Haistat jo kaukaa, kun mätä tulee lähellä, mutta siedät sitä hajua. Ei se enää puistata. Olet tottunut siihen. Aivan samalla tavalla, kun kaverit, jotka tervehtivät lyömällä toisiaan. Ei siinä lyömisessä ole mitään muuta kuin väärää, mutta olet tottunut siihen. Se on meidän tapamme. Ja jos jengiin haluaa kuulua, niin parempi vaan sopeutua tapoihin. Käsi pystyyn, kuka haluaa joutua kiusatuksi ja syrjityksi omassa piirissään. Aivan, yhtään kättä ei ole koskaan noussut. Oli se sitten työpaikka tai parisuhde, sitä kurapaskaa nautiskellaan sosiaalisen paineen vuoksi. Näin on meillä tehty. Ja tehdään, kunnes maailma loppuu tai joku järkevä lopettaa kierteen. Vain kuningas tai kuningatar voi muuttaa kulttuuria. Juu, sinä voit vaikuttaa valtaa pitäviin tai sitten hankit aseman, josta voit itse päättää opettaa paremmat tavat ympärille. Siihen asti, teet niin kuin teet, vaikka kuinka sattuisi. Voi mistä vahvempaa itsetuntoa voisi ostaa. Sitä millä pelastat loppuelämäsi ja teet sellaisen palveluksen jälkikasvullesi, että lasten lapset kiittävät.

Mitä pitää tapahtua, että sinä kiität.

No, jos et vielä ole lukenut lapsillesi Aisopoksen eläinaiheisia satuja, niin nyt on hyvä aika aloittaa. Jos meni jo, eli lapset ovat lähtenet pesästä, suosittelen lukemaan iltasadun nyt. Koskaan ei ole liian myöhäistä, jos vielä ollaan hengissä. Jos olet niin onnellisessa asemassa, että voit lukea näitä opettavaisia satuja lasten lapsillesi, niin ei muuta kuin puhelinta käteen. Jos putous maistuu paremmalta, niin sitten menetät oikeutesi valittaa, kun lasta hakataan koulussa, eikä reppana osaa puolustautua. Sekin on puolustautumista, kun lapsi kertoo aikuiselle ja aikuiset tulee väliin. Aisopoksinen aikuinen viettää sen jälkeen välituntinsa pihalla lasten keskellä ja kiusaaminen on mahdotonta. Joko ymmärrät.

Kreikkalaisen Aisopoksen nimiin on kirjattu kaikki antiikin ajan tunnetuimmat eläinsadut eli faabelit. Nämä opettavaiset tarinat sisältävät opetuksia moraalista, etiikasta ja oikeudesta. Itse herrasta ihmeellisen tekee se, että hän ei ole itse kirjoittanut yhtään tarinaa. Hänen tyylinsä oli opettaa ihmisiä ajattelemaan ihan itse. Kun ihmiset oppivat ja opettavat eteenpäin, on oppi mennyt perille. Ymmärrätkö jo. NO, tönäistään vielä vähän. Haluat vahvaa itsetuntoa ja niin kauan kun jonkun pitää sinua valvoa, että toimit oikein, ei ole mitään hyvää tulossa. Vain pystymällä itse tulet olemaan oman elämäsi hallitsjia. Oman pääkoppasi kuningas tai kuningatar, joka opettaa muita pärjäämään ympärillään, kuten itse teet.

Tärkeintä on saada toiset ihmiset oivaltamaan itse. Käskijälle ei käy hyvin. Aikanaan kuningas löi päät irti niiltä, ketkä vittuilivat vastaan. Tämän päivän pullamössö jää kotiin nukkumaan, eikä mene töihin, jos ulkona sataa. Mitään rangaistusta, kun ei ole luvassa. Päin vastoin. Syrjäytynyt raukka pääsee pian valtion tuille ja jos oikein huonosti menee, niin vankilassa voi käydä peruskoulun loppuun ja oppia myös ammatin. Ja saada vielä palkkaa. Wau! On se perkele, että pitää sinunkin lapsiesi, käydä sinun koulusi. Sinä tiedät paremmin. No, vankilassa, sitä lämmintä ruokaa ja sänkyä riittää. Ehkä ajoittainen kongiavari pitää huolta, että ei kusi pääse nousemaan päähän. Toki jos on oppinut jo tappelemaan ihan helvetin kovaa, niin voi olla, että saa opiskella rauhassa. Jotain mitä sinunkin pitää ymmärtää tämän yhteiskunnan voimasuhteista. Tämä korkeakoulu ei vain yleensä tuota mitään hyvää. Onneksi suomessa ei ole ihan samaa kostamiskulttuuria, kuin ruotsissa. Tällä hetkellä. Ainakaan ihan vielä. Tulossa kyllä on.

Kokeilepa nyt kääntää tämä opiskeluketju toisin päin. Mitä jos lukisit niitä satuja ihan itsesi vuoksi. Lapset ovat vielä ihan paras tekosyy, jossa ei ole kiinnijäämisen mahdollisuutta. Oli omia tai ei. Molemmat voittavat.

Haluat ehjää päätä ja sen tuomaa parempaa elämää.

Enää pitää selvittää mistä sitä saa. Vanhat uskomukset ja katujen mukamas totuudet tietävät vain lasikattoa sinunkin kehitykseesi. Ei voi olla, kun ei tuokaan ole pystynyt. Ei niin, mutta minä pystyn. Itsesi johtaminen on omaan ajatteluun vaikuttamista, ja ajattelusi tason pitää nousta, jos meinaat elää parempaa elämää.

Tässä sinulle muistin virkistykseksi elämäsi kolme tärkeintä kysymystä.

  1. Keitä minulla on ympärilläni?
  2. Miten nuo ihmiset minuun vaikuttavat?
  3. Pidänkö siitä mitä minusta on tulossa?

Ja ei muuta kuin prosessoimaan.

Jatko jalostuksessa voin auttaa, kuten tuhansia muitakin. Sekin vaatii ihan ketusti rohkeutta, että uskaltaa viestiä laittaa. No, ei se ole kuin sinun elämäsi.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

t. Antti

Antti Nevalainen

Kirjoittaja on palkittu kulttuurimuutosjohtaja, joka on kirjoittanut kultti-ilmiöksi muodostuneen kirjan "#Ajatusten herättäjä - Johtajan kirjeet, johtamistekoja"