Johtajan kirje – Onko lomasuunnitelmia? Juu, saikku ja uuden työn etsiminen!

Johtajan kirje

Kiitos tästä viikosta, mitä opin työstä ja elämästä!

Onko lomasuunnitelmia? Juu, uuden työn etsiminen, kunhan ensin sairaslomailen (saikku) oikein kunnolla.

Ollaan puhuvinaan ongelmista ja tekevinään niille jotain, mutta mitään ei tälläkään kertaa tapahtunut. Tiesitkö, että näin vastaa 80 % koulutuksiin osallistujista, kun kysytään, miten heillä on onnistuttu kitkemään ongelmia työpaikalla ja luomaan hyvää fiilistä. (Näitä koulutettuja on muuten jo yli tuhannesta työyhteisöstä ja yrityksestä). Loput 20 % vastaa, että kyllä ongelmat yleensä ratkaistaan ihan jees, mutta töihin tullaan suorittamaan kukin omaa juttuaan. Viisaudet eivät todellakaan jakaudu. Tasapuolisesta kohtelusta tai työnkuormasta puhumattakaan. Vaikeaa parhaankaan on olla ylpeä työstään ja työpaikastaan, kun tietää että työkaveria ammutaan vieressä jalkaan. Heitä kenen kanssa vietät elämästäsi suurimman osan tajuissa olo ajastasi.

Keskustelua koulutettavan kanssa.

No miten muuten menee? No, olen tässä jäämässä lomalle. Ai, sehän on kiva. Onko lomasuunnitelmia? Juu, uuden työn etsiminen, kunhan ensin sairaslomailen oikein kunnolla ja nostan vielä lomapalkat lopputilissä. Ehtii sitten etsiä kaikessa rauhassa uutta duunia. Mulla on pitkä työsuhde takana, niin voin sairaslomailla täydellä palkalla kuusi kuukautta. Sitten jos virsua (potkut) sattuisi onnellisesti tulemaan, niin irtisanomisaikakin on kuusi kuukautta. Jippii😊 Ja mulla on Netflixissä oma lista karttunut juuri sopivasti sellaiseen kolmen kuukauden sohvarauhaan ja sitten katsellaan mitä työkalastusverkkoihin on tarttunut. Olen myös säästänyt aika pitkään, että nyt otetaan vuosien työketutus korkojen kera takaisin. Aha, no mitenkäs nyt tällainen tilanne on päässyt syntymään? Olen esimiestyössä palanut yksinkertaisesti loppuun. Minulla on ollut vaikeita johdettavia vuosikausia ja aivan karmeat vaatimukset koko ajan, eikä kukaan ole auttanut minua näiden ongelmien kanssa. En vain jaksa enää. No oletko keskustellut asiasta oman johtajasi kanssa? Kyllä olen, mutta saan vastaukseksi vain kiukuttelua ja selitykset, että kyllä minun nyt pitäisi vaan pärjätä ihan itsenäisesti, ”ei täällä muillakaan mitään pelastuspalvelua ole. Että, etkö ollenkaan ymmärrä, kuinka rasittavaa tämä jatkuva avun vinkuminen on, kun meillä muillakin on noita ongelmia ihan kasaksi asti. Muutkin tuolla pärjää”. En jaksa tätä ***kaa enää, joten minä vain nostan kytkintä.

Oletko kertonut lähtöaikeistasi johtajallesi töissä? En ole, ei sille kannata enää mitään puhua. Sama kuin puhuisi seinälle, sillä erolla, että tämä seinä vastaa kiukuttelemalla takaisin. Voisitko ajatella, että kertoisit hänelle. Lopputulos kun ei enää muutu, lähdet kun lähdet. Antaisit mahdollisuuden ottaa vastuuta ja tehdä parempia päätöksiä, lähtöhän tulee joka tapauksessa, mikäli asiat ei muutu? No eihän tuossa mitään menettäisi, joo, mä täräytän tän sille huomenna aamukahvilla. Niin, mitä jos johtajakin on vain yksin ja kaipaa tukea. Olethan ollut talossa pisimpään hänen kanssaan. Joskus kokemasi heitteillejättö tarkoittaa sitä, että sinuun yksinkertaisesti vain luotetaan niin paljon, ettei koeta tarpeelliseksi häiritä työrauhaasi. Vai onko työtäsi joskus arvosteltu? Ei kyllä ole, ei tosin kiitostakaan ole juuri tullut. Ehkäpä tässä kohtaa reilu ja rehellinen keskustelu on sitä mitä te tarvitsette ja voitte sopia asioista tilanteen vaatimalla tavalla. Miltä tuollainen kuulostaisi onnistuessaan? No sitähän tässä olisi kaivattu jo pitkään. Hieno homma. Voinko luottaa siihen, että uskallat tämän asian avata johtajasi kanssa? Aivan varmasti. Voisitko pitää minut ajan tasalla, niin voidaan palata asiaan tilanteen mukaan? Tottahan toki.

Hei. Miten keskustelunne johtajan kanssa meni? Yllättävän hyvin. Avasin keskustelun ja kerroin tuntemukseni. Käytin sitä sinun opastamaasi ”minusta tuntuu” keskustelun avausta. Kerroin kaiken mikä tuntuu pahalta ja lopuksi, että aion lähteä. Hän oli kauhuissaan tilanteesta ja kertoi, että ei ollut ymmärtänyt kuinka paha tilanne oli. Hän kiitti minua ja kertoi, että pahinta mitä hänelle nyt voisi tapahtua on se, että minä lähtisin pois. Olen ollut kuulemma hänen luottohenkilönsä kaikki nämä vuodet ja tunnen työpaikan pulssin ihan parhaiten. Todella kiva kuulla. Miten tuo keskustelu jatkui tuosta? Sovittiin, että nähdään jatkossa niin usein kuin tarpeen ja keksitään yhdessä ratkaisut. Sillain härkää sarvista tyyliin. Meni syteen tai saveen. Meillä oli muutenkin todella antoisa keskustelu, johtaja avautui pitkästä aikaa takki auki omasta elämästään ja nyt ymmärrän häntäkin paljon paremmin. Omat ongelmat tuntuvat kovin vähäpätöisiltä, kun asiaa nyt mietin.

No mutta, ymmärränkö oikein, että pääsitte sopuun ja et olekaan lähdössä. Sairaslomille tai muutenkaan pois? En ole. Pidän kyllä viikon syyslomaa suunnitellusti, mutta muuten odotan innolla uutta yhteistyötä johtajan kanssa. Sen verran suuret lupaukset tuli tehtyä puolin ja toisin. Johtajakin pyysi anteeksi vastuutonta käytöstään, ettei kuunnellut minua. Minä vuorostani sitten pyysin anteeksi, että en tukenut häntä pahassa paikassa. Parasta oli, kun hän sanoi ”jos tässä ei nyt onnistuta, niin autan etsimään uuden työpaikan, meille molemmille”. Tuli pitkästä aikaa sellainen fiilis, että soudetaan yhteistä venettä ja samaan suuntaan. Meillä oli joskus lämpimät välit, mutta sitten tuli kuilua. Kiva lähentyä takaisin. Tuohan on todella kiva kuulla, taisi olla aivan paras lopputulos todella ikävälle tilanteelle? Kyllä. Ja kiva käänne oli myös se, että minua eniten kiusannut työntekijä muutti suuntaa, kun pidimme yhteisen keskustelun johtajan kanssa. Hän oli todella taitava pukemaan työpaikkakiusaamisen sanoiksi. Tuo kiusaamiskokemus olikin vain asioiden esitystyylistä paljon kiinni. Nyt meilläkin menee paremmin. Voisi jopa hieman aristellen sanoa, että pitkästä aikaa on taas kiva tulla töihin.

No mitä tästä opitaan? Ainakin se, että asiat eivät aina mene kuin Strömsössä. Mutta sanomattakin on selvää, kuten esimerkistä ilmenee, että oikeista asioista pitää ja kannattaa keskustella oikeilla nimillä ja varmistua siitä, että ihmiset ovat todella sitä oletettua mieltä. Lakkautetaan siis se olettaminen. Mitäänhän ei siinä enää menetä, että antaa mahdollisuuden tulla ymmärretyksi ja lopettaa se selän takana puhuminen. Joskus käy niin, että rahaa ei ole, mutta oikein hyvin perusteltu saa lainaa, kun sijoittaa halutaan. Oli asia tai taso sitten mikä tahansa. Pahimmillaankin siinä käy vain niin, että opit totuuden ja päätökset perustuvat faktaan, eikä olettamuksiin ja mielipiteisiin. Ihmiset kyllä nostavat tasoaan, jos vain joku haastaa ja antaa mahdollisuuden nostaa ajattelun tasoa. Ostetaan aikaa järkevällä ajattelulle ja ihaillaan, kun ihmiset osaavatkin olla fiksuja.

Parempi haastella ajoissa. Sillain nätisti:) Niin siellä kotona, kuin töissä. Parisuhteen hoito kannattaa aloittaa heti, kun tulee jotain hoidettavaa. Parisuhde ilman molemminpuolista hoivaa on vain hyväksikäyttöä, eikä vahva itsetuntoinen sellaiseen elämän hukkaan heittoon suostu. Ei todellakaan.

Niin, se vahva itsetunto, mistä sitä saa? Siitä lisää ensi kerralla…

Mistä sitä vastuullista työkäyttäytymistä saa?

No täältä! Nyt on paras aika kouluttaa omaa työyhteisöä vastuulliseen työkäyttäytymiseen, niin ne muutkin tekee, turbolla!

Ota yhteyttä